Maakotkien poikaset alkavat kuoriutua lähipäivinä ja emoille tulee kiire lähteä etsimään syötävää nälkäisiin kitoihin. Pohjois-Suomessa kotkat tähyilevät jälkikasvunsa ravinnoksi myös poronvasoja, joita vaatimet ryhtyvät synnyttämään samoihin aikoihin.
Paliskunnissa tilanteeseen suhtaudutaan kuitenkin tyynesti, sillä viime vuosikymmenen lopulla käyttöön otettu kotkien reviiriperusteinen korvausjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa. Nyt koukkunokkien saalistus porolaitumilla siedetään.
"Systeemi tuntuu pelaavan kohtuullisen hyvin pienistä puutteistaan huolimatta, ja se koetaan pääosiltaan oikeudenmukaiseksi. Metsiin ja tuntureille on saatu aikaan linnarauha", Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Wiik luonnehtii.
Korvaukset vahingoista maksetaan paliskunnille kotkien pesintätilanteen ja pesien poikastuoton perusteella laskettujen reviirikohtaisten kertoimien avulla. Aikaisemmin korvaukset perustuivat löydettyihin raatoihin ja jäänteisiin. Järjestelmään oltiin tyytymättömiä, koska kaikkia saaliiksi joutuneita vasoja ei koskaan löydetä.
"Toiveena olisi, että suurpetopuolellakin päästäisin samankaltaisen systeemiin", Wiik miettii.
Paliskuntien vuosittain saamat korvaukset ovat nousseet selvästi. Summat ovat vakiintuneet 400 000 euron tasolle, mikä on suunnilleen kaksinkertainen aikaisempaan verrattuna.
Uhanalaisen maakotkan suojelua koordinoivassa Metsähallituksessa syntyneeseen tilanteeseen ollaan luonnollisesti tyytyväisiä. Ylitarkastaja Tuomo Ollilan mielestä tärkeä muutos aikaisempaan on se, että yhteistyö poromiesten kanssa kotkien pesintätilanteen selvittämiseksi on alkanut sujua.
"Heillä on hyvä syy osallistua reviirien etsimiseen, koska korvaukset määräytyvät onnistuneiden ja aloitettujen pesintöjen mukaan. Uusia pesäpaikkoja on saatu tietoon runsaasti."
Viime vuonna pesätarkastajat tarkistivat poronhoitoalueella 412 kotkareviiriä, joista 294 oli asuttuja. Pesintä onnistui 104 reviirillä.
Ympäristöministeriö maksoi paliskunnille korvauksia yhteensä 367 000 euroa.
Pesintöjen tahallinen häirintä ja kotkien vaino alkavat joitakin harvoja yksittäistapauksia lukuunottamatta olla historiaa poronhoitoalueella, mutta myös muualla maassa.
"Suurempi ongelma on tahaton häirintä, jota esiintyy lähinnä levinneisyysalueen eteläisimmissä osissa. Paljon on vielä tietämättömyyttä siitä, kuinka herkästi pesintä keskeytyy, vaikka tarkoituksena olisi vain käydä vilkaisemassa pesää", Ollila sanoo.
Olipa häirintä tahallista tai tahatonta, se on ollut viime vuosina niin vähäistä, ettei tapauksilla ole vaikutusta kokonaiskantaan. Kotkien pesintätulosta säätelevätkin nykyisin lähinnä vuosittainen ravintotilanne ja pesinnän aikaiset sääolot.
Viime vuonna ravintoa oli saatavilla heikonlaisesti, eikä sateinen kevätkään suosinut pesintää varsinkaan pohjoisimmassa Lapissa. Tänä vuonna kevät on edennyt kotkien kannalta toistaiseksi hyvissä merkeissä, Ollila arvioi.
"Viileisiin säihin liittyvät pitkäkestoiset räntä- ja vesisateet olisivat poikasille vaarallisia. Sellaiset koettelevat naarastakin, joka päivystää pesällä koiraan saaliita odotellen."