Elävä esimerkki kertoo enemmän kuin parhaat teoriat. Ylivieskan seutukunnan projektipäällikkö Antti Kotka valaisi oman työuransa kehittymisellä aktiivisuuden merkitystä itsensä työllistämisessä.
"Suhteet ovat avainasia. Joka ainoa työpaikkani on tullut omien tai muiden suhteiden avulla. Se ei poista sitä tosiasiaa, että sisäistä yrittäjyyttä tarvitaan runsaasti", Kotka painotti.
Kotka oli yksi puhujista Aktiivinen nuori - tulevaisuuden tekijä -seminaarissa Ylivieskatalo Akustiikassa. Kotka vetää vuoden loppuun asti Tulevaisuuden tekijät - nuoret -projektia, joka pyrkii muun muassa kehittämään yrittäjäkasvatusta seutukunnan alueella.
31-vuotias Kotka aloitti rahan ansaitsemisen 14-vuotiaana maatilan aputyövoimana. Hän on tutustunut myös esimerkiksi sahatöihin, rakennusalaan, ambulanssimiehen ammattiin, päiväkotielämään sekä taksin ajamiseen.
"Tuntuu, etten ole tehnyt mitään", Kotka nauroi, "mutta kai sitä sitten on."
Hän uskoo, etteivät tämän päivän nuoret ole tarpeeksi aktiivisia hankkimaan kokemusta työelämästä. Vastaavasti työnantajat vaativat entistä enemmän.
"Kysyin pari vuotta sitten eräältä yhdeksänneltä luokalta, kuka on ollut kesätöissä. Vain 3-4 kättä nousi. Ihmettelin asiaa kovasti", Kotka puuskahtaa.
Hän korostaa termiä "sisäinen yrittäjä". Jokainen työläinen tarvitsee Kotkan mielestä sellaista ominaisuutta, vaikka olisi vieraallakin töissä.
"Olen työllistänyt ihmisiä, joten tiedän, kuinka paljon asia merkitsee. En minä ainakaan halua ottaa riskiä vaan haluan hyvän työntekijän hommiini."
Projektissa tutkittiin vuonna 2003 muun muassa yhdeksäsluokkalaisten ammattihaaveita. Kolmen kärki muodostui luokan- tai aineenopettajasta, atk-suunnittelijasta tai -ohjelmoijasta sekä metallialan työntekijästä, kuten levyseppä-hitsaajasta.
Mielenkiintoista oli se, että oppilaat kokivat aivan ylivoimaisesti tärkeimmäksi vahvuudeksi kotiseudullaan hyvät kaverit. Esimerkiksi erilaisten tapahtumien järjestämisen merkitys oli vain marginaalinen.
"Nuoret tytöt ja naiset katoavat ensimmäisinä kasvukeskuksiin työn ja opiskelun perässä. Maailma alkaa hengittämään päälle", Kotka näkee syyksi.
Kansalaisvaikuttaminen tärkeää
Opetushallituksen terveiset tuonut opetusneuvos Marja Hollo korostaa ammatillisessa koulutuksessakin kansalaisvaikuttamisen merkitystä.
"Jokaiseen 52 perustutkintoon on kirjattu demokratian vaatimus osana opetussuunnitelmaa. Yhteiskuntamme hyvinvointi, kilpailukyky ja menestys ovat syntyneet demokratian lähtökohdista", Hollo näkee.
Yhteispeli maailmassa, jossa esimerkiksi terrorismin ja ääriliikkeiden uhat väijyvät kulman takana, on ensiarvoisen tärkeää.
"Jokaisella yhteisön jäsenellä täytyy olla mahdollisuus esittää negatiiviset ja positiiviset toiveensa ja vaateensa sekä mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Aito avoimuus ja vuoropuhelu ovat vaikeita lajeja, mutta mahdollisia esimerkiksi oppilaskunnissa."
Opetusneuvos muistutti myös J.V. Snellmanin 200-vuotissyntymäpäivästä, jota vietettiin perjantaina.
"Snellman moitti vaimoaan siitä, ettei hän lukenut tarpeeksi. Meillä on Suomessa silti hyvin koulutettuja ja lukeneita äitejä monessa sukupolvessa."