Ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys­tä laa­jem­mak­si

Kotitalousvähennyksen kattavuutta halutaan laajentaa nykyisestä. Elias-hanke, joka tuottaa kotityöpalvelualan toimintamallia Etelä-Suomessa ja kehittää sen toteuttamista, on esittänyt, että omaan talouteen ostetun palvelun lisäksi myös vanhemmille ostettu työ sisällytettäisiin kotitalousvähennykseen.

Tyytyväisiä asiakkaita. Terttu (80) ja Mikko (82) Alahäivälä saavat Mikko Alahäivälän invaliditeetin vuoksi kotisiivouksen kerran viikossa. Ylivieskan kaupunki ostaa palvelun PN-Siivous Oy:ltä. Yrittäjä Pirkko Nisula ja siivooja Eeva Kant tekevät puhdasta jälkeä heidän kodissaan.
Tyytyväisiä asiakkaita. Terttu (80) ja Mikko (82) Alahäivälä saavat Mikko Alahäivälän invaliditeetin vuoksi kotisiivouksen kerran viikossa. Ylivieskan kaupunki ostaa palvelun PN-Siivous Oy:ltä. Yrittäjä Pirkko Nisula ja siivooja Eeva Kant tekevät puhdasta jälkeä heidän kodissaan.
Kuva: Liisa Lehto-Peippo


Ylivieska
Kotitalousvähennyksen kattavuutta halutaan laajentaa nykyisestä. Elias-hanke, joka tuottaa kotityöpalvelualan toimintamallia Etelä-Suomessa ja kehittää sen toteuttamista, on esittänyt, että omaan talouteen ostetun palvelun lisäksi myös vanhemmille ostettu työ sisällytettäisiin kotitalousvähennykseen.

Ajatuksena on kehittää arjen palvelujen saantia maaseudulla ja lisätä työtä maaseudulla.

Lakialoite kotitalousvähennyksen laajentamisesta on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä, kun budjettiriihi alkaa. Vähennystä saisi paitsi omaan talouteen ostetuista arjen palveluista kuten siivouksesta, puutarhatyöstä ja vanhusten huollosta myös kun ostaa tavanomaista kodin ja ihmisen kotitalousapua omille vanhemmilleen.



Yöpaidan sijasta ikkunanpesua


Elias-hankkeen vetäjä ja kuluttajaekonomian tutkija Taija Härkki Helsingin yliopistosta sanoo, että laajennuksen avulla työssäkäyvät, ostokykyiset ihmiset kaupungeissa saataisiin ostamaan arjen apua maaseudulla asuville vanhemmilleen .

"Näin taajamien ostovoimaa saataisiin siirretyksi palvelujen kysynnäksi maaseudulle", hän toteaa.

Kotitalousvähennyksen kattavuuden laajennus auttaisi palveluja syntymään tasa-arvoisesti koko maahan. Arjen palvelujen kehittyminen on Härkin mukaan painottunut nyt Etelä-Suomeen.

"Mieluimmin kuin yöpaita tai lasikissa mummolle ostettaisiin äitienpäiväksi ikkunanpesua, jouluksi suursiivousta, kevääksi haravointia. Sitä kautta kehittyy myös sosiaalista vastuunottoa vanhemmista."

"Palvelujen saatavuus kaikille maaseudulla asuville paranee, kun syntyy lisää palveluja ja laatua. Samalla saataisiin yksityisistä palveluista tukea julkisille palveluille."

Taija Härkin mielestä asialla on kiire.

"Tulevaisuuteen on varauduttava, kun eläköityminen kiihtyy. Moni haaveilee eläkepäivistä juurillaan tai mökkikunnissa, mutta haluaa sinne palveluja arkeaan helpottamaan."

Kun kotitalousvähennys tuli voimaan, remonttityön osuus oli siinä suurinta, vaikka se ei ollut vähennystä suunniteltaessa lähtökohtana. Nopeasti kotisiivous nousi halutuimmaksi ja ostetuimmaksi palveluksi.

Kun viime vuonna kotitalousvähennysprosentti nousi 60:een, tutkimuksen mukaan jo viidesosa suomalaisista käytti kotitalousvähennystä. Nyt suomalaisiin koteihin selvästi suurin ostettu arjen palvelu on kotisiivous. Sen osuus on yli 60 prosenttia.



Nuoret lapsiperheet suurin käyttäjä


Siivousta ostavat Taija Härkin mukaan arjen aikapulan ja jaksamisen helpottamiseksi aivan tavalliset suomalaiset perheet. Määrältään suurin palvelujen käyttäjäryhmä ovat työssäkäyvät, nuoret lapsiperheet. Hanakimpia arjen palvelujen ostajia ovat iältään alle 40-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat.

Ehdotusta kotitalousvähennyksen kattavuuden laajentamisesta kiittelee myös yrittäjä, Pirkko Nisula ylivieskalaisesta PN-Siivous Oy:stä.

Jos kotitalousvähennystä voisi käyttää oman talouden lisäksi myös vanhempiensa taloudessa tehtävistä töistä myös PN-Siivous Oy:n kaltaiset yritykset saisivat hänen mukaansa lisää asiakkaita.

Hänen yrityksensä on jo usean vuoden ajan tarjonnut kotipalvelua kotitalouksille suoraan ja myynyt palvelujaan Ylivieskan kaupungille, joka yksityisti kotipalvelussa siivouksen keväällä. Asiakkaat käyttävät kotitalousvähennystä tai pienituloiset saavat käyttöönsä palvelussetelin, jolloin kotitalousvähennystä ei myönnetä.



Palvelua pidetään kalliina


Kotipalvelu ei yksin riitä ylläpitämään yritystä. Kotipalveluasiakkaita, jotka ostavat palvelua silloin tällöin on 10-15. Yritys, jossa on vakituisesti kaikkiaan viisi työntekijää ja lisäksi tilapäisiä työntekijöitä, tekee lisäksi laitos- ja yrityssiivouksia sekä huoltaa kiinteistöjä.

"Asiakkaat ovat tyytyväisiä ja he pitävät palvelua tarpeellisena, mutta monelle tulee kustannus vastaan, vaikka saisi kotitalousvähennyksen tai kaupunki myöntää palvelusetelin. Kaupungin kotipalveluasiakkaan omaksi osuudeksi jäävä kymmenen euroa on suuri lohkaisu pienestä eläkkeestä", sanoo Pirkko Nisula.

Pirkko Nisula näkee palvelujen tarpeen ikäihmisten talouksissa lisääntyvän. Hän aikookin tulevaisuudessa panostaa entistä enemmän vanhusten tukitoimintaan.

"Yritys palvelee kaikenlaisessa työssä, mitä ikäihmisen talous tarvitsee."

Ilmoita asiavirheestä