Pääkirjoitus

Ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys tuo työtä

Yhä useampi kotitalous voi hankkia siivous- ja remonttipalveluita, kun verovähennysetu tänä vuonna paranee. Myös työpaikkojen määrä lisääntyy.

Verovähennyksen saa kotona teetetystä työstä, jos sen ostaa ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä.
Verovähennyksen saa kotona teetetystä työstä, jos sen ostaa ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä.

Yhä useampi kotitalous voi hankkia siivous- ja remonttipalveluita, kun verovähennysetu tänä vuonna paranee. Myös työpaikkojen määrä lisääntyy.

Kiista kotityön teettämisestä jäyti pitkään vasemmisto- ja porvaripuolueiden välejä. 70- ja 80-luvuilla tuhottiin perheiden mahdollisuus palkata kotiin apulainen tai lastenhoitaja. Tällaista ylellisyyttä ei vasemmiston mukaan tasa-arvoisessa yhteiskunnassa tarvittu. "Piikayhteiskunnasta" haluttiin päästä eroon.

Kovan kädenväännön jälkeen käynnistettiin 90-luvun loppupuolella kotityön verokokeilu. Keskiosassa maata kokeiltiin suoraa yritystukea ja toivottiin, että työn hinta alentuisi ja palvelujen kysyntä lisääntyisi. Pohjoisessa ja etelässä kokeiltiin toisenlaista mallia. Verovelvollinen sai vähentää veroistaan tietyn osan yrittäjiltä ostetun palvelun hinnasta. Tämä malli - onneksi - vakiintui vallitsevaksi koko maahan.

Kotitalousvähennys on ollut voimassa kaksi vuotta. Vuonna 2001 etua käytti 66 500 suomalaista. Kun veroetu tänä vuonna paranee, käyttäjien määrän uskotaan kaksinkertaistuvan muutamassa vuodessa. Entistä useammalla kotitaloudella on nyt mahdollisuus hankkia siivous-, remontti- ja hoivapalveluita. Samalla uudet yrittäjät saavat työtä.

Vielä viime vuonna kotitaloustyön teettäjä sai vähentää veroistaan 40 prosenttia ulkopuolelta ostetun työn hinnasta. Tänä vuonna vähennys on 60 prosenttia työn osuudesta. Vähennyksen enimmäismäärä on 1 150 euroa, johon liittyy 100 euron omavastuu.

Jos vuoden viikkosiivouslaskut ovat 2 000 euroa, kotitalousvähennyksen määrä on 60 prosenttia eli 1 200 euroa. Omavastuun jälkeen vähennykseksi jää 1 100 euroa. 2 000 euron siivouksen todelliseksi hinnaksi tulee 900 euroa. Kun vähennys on henkilökohtainen, perheessä molemmat työssä käyvät vanhemmat voivat saada vähennyksen.

Kotitaloudessa tehtävän työn tukemista vastustettiin vielä 90-luvullakin väittämällä, että vain hyvätuloisilla on varaa palkata kotiin viikkosiivooja. Veroetu tekee työn oston edulliseksi. Lähes kuka tahansa kykenee ostamaan palveluita 10-20 tuntia kuukaudessa ilman, että budjetti kaatuu.

Kotitalousvähennyksen vakiintuminen ja käytön suosio osoittavat, että yhteiskunnalliset asenteetkin voivat muuttua. Vasemmistossakaan ei enää puhuta paluusta piikayhteiskuntaan. Ehkä siellä ollaan peräti kiusaantuneita siitä, että aikanaan liiallisella aatteellisuudella tuhottiin tuhansia työpaikkoja - tai ainakin estettiin niiden synty.

Aikaisempaa parempi verovähennysetu on myös työllisyyden kannalta erinomainen, tuohan se markkinoille uusia palveluyrittäjiä. Nyt on jo suorastaan puute osaavista työntekijöistä. Töitä olisi, mutta ei tekijöitä.

Kiinnostus on yllättänyt myös asiantuntijat. Lapsiperheet ja eläkeläiset ovat olleet ahkeria palveluiden kysyjiä ja käyttäjiä. Vähitellen myös nelikymppisten naisten asenne kotityön ostamiseen on muuttumassa. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Yhteiskunta on muuttunut kiivastahtiseksi. Työnantajat vaativat työntekijöiltään täyttä sitoutumista. Kun kotona odottavat lapset ja tekemättömät työt, ei ihme, että isät ja äidit uupuvat. Onneksi kotitöiden teettämistä ulkopuolisilla ei enää pidetä häpeänä. Jopa jotkut yritykset tarjoavat työntekijöilleen lastenhoito- ja siivouspalveluja.

Vaikka perhettä ei vieläkään lasketa oikeaksi yrittäjäksi, joka saisi vähentää kotiapulaisen tai lastenhoitajan palkan verotuksessa, tässäkin asiassa on edetty. Nyt verotuksessa saa vähentää pakollisten sivukulujen lisäksi myös kymmenen prosenttia palkasta. Tämäkin on tyhjää parempi.