Jos kaikki kotitalouksissa tehty työ laskettaisiin mukaan Suomen bruttokansantuotteeseen, se kasvaisi noin 40 prosentilla. Arvio sisältyy Tilastokeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen maanantaina julkaisemaan tutkimukseen.
Tutkimus perustuu vuoden 2001 lukuihin. Kotitaloudet tuottivat palveluita ja tavaroita tuolloin 81,6 miljardin euron arvosta.
Kotitaloustuotannon osuus kokonaistuotannosta on pysynyt viime vuosikymmeninä samalla tasolla. Tutkijoiden mukaan sen osuus saattaa tulevaisuudessa pienentyä, kun palvelumarkkinat kehittyvät ja suuren ikäluokat vähentävät ikääntyessään kotitöiden tekemistä.
Tutkimukseen on laskettu mukaan muun muassa siivoamisen, ruoanlaiton, vaatteiden pesun ja lastenhoidon kaltaiset kotitaloustyöt. Lisäksi luvuissa on mukana lemmikkieläinten hoito ja kotitalouksissa tehty vapaaehtoistyö.
Monia asioita samanaikaisesti
Rahalla mitattuna eniten töitä kotitalouksissa tehdään niin sanottujen asumispalveluiden eli siivoamisen, kunnostuksen ja rakentamisen saralla. Tämän tuotannon arvo oli 38,4 miljardia euroa vuonna 2001.
Kotitalouksien ruoanlaiton arvo oli 23,4 miljardia euroa ja vaatehuollon arvo 6,6 miljardia. Lasten ja aikuisten hoidon eteen tehtiin työtä 5,3 miljardin arvosta.
Lemmikkieläimiä syötettiin, paijattiin ja ulkoilutettiin 2,6 miljardin euron edestä ja vapaaehtoistyötä paiskittiin 5,4 miljardin euron arvosta.
- Kotitaloustyölle on luonteenomaista, että monia asioita tehdään samanaikaisesti. Tämä vaikeuttaa kotitaloustyön arvon määrittämistä, sanoi Kuluttajatutkimuslaitoksen erikoistutkija Johanna Varjonen tutkimuksen julkaisutilaisuudessa.
Naisjärjestöjen asialistalla
Kotitaloustyön huomioiminen kansantalouden tilinpidossa on ollut naisasiajärjestöjen asialistalla jo lähes sadan vuoden ajan. Erityisesti asian puolesta puhuttiin vuonna 1995 YK:n naisjärjestöjen Pekingin-kokouksessa, jonka seurausta nyt julkaistu tutkimus osaltaan on.
- Kotitaloustyön arvon määrittäminen on tärkeää, jotta aina ei ajateltaisi, että työelämän ulkopuolella olevat ihmiset ovat tuottamattomia, Varjonen sanoi.
Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Tilastokeskuksen tutkimus on kansainvälisestikin uraauurtava, sillä vain harvoissa maissa on näin perusteellisesti arvioitu kotitaloustyön arvoa.
Yksi harvoista kotitaloustyön arvoa tutkineista maista on Saksa. Siellä kotitaloustyön arvo suhteessa bruttokansantuotteeseen on hieman Suomea suurempi, mikä johtuu naisten Suomea vähäisemmästä työssäkäynnistä.
Oikeampi kuva elintasoeroista
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Rauno Niinimäki muistutti tutkimuksen julkaisutilaisuudessa, että perinteinen bruttokansantuotetilastointi ei anna totuudenmukaista kuvaa maiden elintasoeroista. Kotitaloustyön huomioiminen tilastoinnissa on hänestä siksi paikallaan.
Alhaisemman bruttokansantuotteen maissa tehdään yleensä enemmän kotitaloustyötä, mikä vähentää elintasoeroja.
Niinimäki otti esimerkiksi viime vuoden bruttokansantuoteluvut Suomesta, Bulgariasta ja Etiopiasta. Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna 32 790 dollaria henkeä kohden, kun lähivuosina EU:hun liittyvässä Bulgariassa vastaava luku oli 2 740 dollaria ja Etiopiassa 110 dollaria.
- Eihän kukaan voi sanoa, että Suomen elintaso on kaksitoistakertainen Bulgariaan verrattuna, Niinimäki vertasi.
