Myllytullin yläasteella kotitaloustuntien tärkein tavoite on luoda positiivinen asenne kotitöihin. Kotitaloutta on seiskaluokkalaisille kolme tuntia, valinnaisena 8-9-luokkalaisille kaksi tuntia viikossa.
"Koen kotitalouden tärkeänä. En tarkoita sitä, että oppilas osaa keittää perunat ja tiskata astiat, vaan oppii yhdessäolon perussäännöt ja tekemisen omilla käsillä. Kun perustaidot ovat hallinnassa, monella herää halu kokeilla uutta", kotitalousopettaja Satu Häll huomauttaa. Seiskaluokalla oppilaat perehtyvät perusruoanvalmistukseen ja oppivat kierrättämistä sekä pakkaus- ja ympäristömerkkejä.
Häll pitää kolmen tunnin viikkomäärää riittävänä. Terveyskasvatustunnit vastaavat osaltaan terveellisten elintapojen opettamisesta.
"Olen vuosien mittaan karsinut opetettavien asioiden määrää, jotta työskentely olisi rauhallista ja perusasiat tulisivat tutuiksi ja ymmärrettäviksi."
Häll luonnehtii kuluttaja-asioita haasteellisiksi, koska 13-vuotiaat eivät koe asiaa mielekkääksi. Oppilaita ohjataan suunnittelemaan taloudenhoitoa ja herätetään kiinnostusta ottaa asioista selvää.
"Olen puhunut kuluttajan perusoikeuksista ja velvollisuuksista. Osa nuorista on onneksi vastuuntuntoisia ja tietävät rahan arvon."
Kotitalouden arvosanalla ei jaeta lukiopaikkoja, mutta se kartuttaa oppilaan hyvää oloa ja itsetuntoa. Ne näkyvät kaikissa kouluaineissa. Kodilla on tärkeä rooli koulun kanssa.
"Opit voivat unohtua ennen kuin ollaan omassa huushollissa. Kodin tehtävä on huolehtia, että taitoja harjoitellaan ja lapsia vaaditaan osallistumaan kotitöihin."
Vanhemmat ovat pitäneet reaaliaineita tärkeämpinä. Puheet ovat kuitenkin vähentyneet ja vanhemmat ovat hengessä mukana ja ylpeitä lastensa töistä.
"Huomasin opettaessani Oulun kansainvälisessä koulussa, että perheet arvostivat suomalaista koulua, jossa taito- ja taide-aineilla on selvä painoarvo. Tällöin itsekin tajusi, kuinka hieno käytäntö meillä on."
