Jos haluat asua väljemmin ja syödä itse kokattuja ruokia valmisruokien sijasta, et tee hyvää ilmastolle. Jos sen sijaan käytät energiatehokkaita sähkölaitteita ja valitset lämpöpumpun matalaenergiataloosi, jälkesi on paljon parempi.
Energiateollisuus ry:n tiistaina julkaiseman pitkän ajan arvion mukaan sähkönkulutuksen kasvu hidastuu selvästi vuoteen 2030 ulottuvalla arviointijaksolla. Syynä hidastumiseen on energiankäytön tehostuminen.
Tehostuminen ei kuitenkaan riitä kääntämään kulutusta laskuun. Energiateollisuuden mukaan arvio sähkönkulutuksen kehittymisestä sisältää useita epävarmuustekijöitä, joista monet liittyvät kotitalouksien käyttäytymiseen.
Yksi niistä on talojen lämmitys. Vuosien 1990-2006 välillä sähkölämmitys kasvoi keskimäärin 2,5 prosentin vuosivauhtia. Vuosien 2006 ja 2020 välillä kasvuvauhti putoaa alle prosenttiin, ja siitä eteenpäin kulutus ei kasva lainkaan.
Selvityksen laatineeseen työryhmään kuuluva Niina Honkasalo pitää lämmityksessä tapahtuvia muutoksia mielenkiintoisina. Hänen mukaansa on jännittävää nähdä, ovatko muutokset lopulta yli- vai aliarvioitu.
Lämpöpumppujen, pellettien ja kaukolämmön yleistyminen vähentää sähkön käyttöä. Lämpöpumppu on arvion mukaan jopa 60 prosentissa sähkölämmitetyistä asunnoista vuonna 2030. Niin sanottujen matalaenergiatalojen yleistyminen pudottaa lämmitysenergian tarvetta edelleen. Jopa ilmastonmuutos on otettu Energiateollisuuden hahmotelmassa mukaan lämmitystä vähentävänä tekijänä.
Sähkönkulutusta laskee myös kodeissa käytettävien sähkölaitteiden energiatehokkuuden paraneminen arviolta 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Valmisruokien yleistyminenkin lisää energiatehokkuutta siirtämällä sähkönkäyttöä teollisuuteen ja palveluihin.
Lisää sähkölaitteita
Samaan aikaan sähkölaitteiden määrä kuitenkin lisääntyy kodeissa. Asumisväljyys kasvaa, ja sähköistetyt loma-asunnot yleistyvät yleisen vaurastumisen seurauksena, mikä lisää lämmitettävää asuinpinta-alaa.
Kotitalouksien määrä kasvaa, kun yhden tai kahden hengen koteja tulee lisää. Niissä on samat televisiot, pakastimet ja hellat kuin isommissa perheissä. Myös väestön kasvu lisää sähkönkulutusta.
Kotitalouksien vaikutus Suomen energiankäyttöön ei edes lopu kodin seinien sisälle, sillä muun muassa nopeasti kasvavat kauppakeskukset kuluttavat runsaasti sähköä.
Ennakoitu kehitys on siten äärimmäisen ristiriitaista. Energiateollisuus summaa arvionsa siten, että kotitalouksien energiankäyttö lisääntyy edelleen, mutta vauhti hidastuu merkittävästi nykyisestä.