Ko­ti­seu­dul­le elä­ke­päi­vien viet­toon

Tätänykyä haukiputaalainen Matti Markus on jo toteuttanut sen, mistä jopa yli 200 000 suomalaista vasta haaveilee. Hän on muuttanut eläkepäivien lähestyessä takaisin kotiseudulleen. Viimeksi kuluneet parikymmentä vuotta Pattijoella asunut Markus ryhtyi suunnittelemaan oman eläkepaikan rakentamisesta jo kymmenisen vuotta sitten.

Muuttaja. Matti Markus on pannut tyytyväisyydellä merkille, että myös nuorilta löytyy nykyään halua muuttaa takaisin kotiseuduilleen.
Muuttaja. Matti Markus on pannut tyytyväisyydellä merkille, että myös nuorilta löytyy nykyään halua muuttaa takaisin kotiseuduilleen.
Kuva: Timo Myllykoski

Tätänykyä haukiputaalainen Matti Markus on jo toteuttanut sen, mistä jopa yli 200 000 suomalaista vasta haaveilee. Hän on muuttanut eläkepäivien lähestyessä takaisin kotiseudulleen.

Viimeksi kuluneet parikymmentä vuotta Pattijoella asunut Markus ryhtyi suunnittelemaan oman eläkepaikan rakentamisesta jo kymmenisen vuotta sitten. Lopulta, osittain sattumankin kautta, mieluisa tontti löytyi synnyinpitäjästä Haukiputaalta. Viisi vuotta kestäneen pitkäjänteisen rakentamisen jälkeen unelmien eläkepaikka on nyt valmis.

"Eläkepäiviin ei ole enää monta vuotta. Olen siirtänyt jo kirjat Haukiputaalle, ja siellä asutaan. Tosin meillä on yöpymispaikka Raahessakin, koska vaimo kulkee myös vielä töissä ja tekee vuorotöitä", Matti Markus toteaa.

Purjehtimista harrastava Markus kertoo haaveilleensa jossain vaiheessa eläkepäivien vietosta Välimerellä tai Karibialla, mutta sanoo iän karttuessa tulleensa siihen tulokseen, että pysyvä asemapaikka meren rannalla on kuitenkin paras vaihtoehto.



Muuttohalukkuus
on yleistä


Nordean Gallup TNS Oy:llä teettämän tutkimuksen mukaan yli 20 prosenttia eläkeikää lähestyvistä 50-64 -vuotiaista haaveilee muutosta toiselle paikkakunnalle ja joka kymmenes nimenomaan kotiseudulleen. Joka viides voisi ajatella asuvansa osan vuotta ulkomailla ja kolme prosenttia haaveilee muuttavansa sinne pysyvästi.

Matti Markusta tutkimuksen tulos ei yllätä. Hän sanoo huomanneensa työssään Raahen Seudun Osuuspankin Pattijoen konttorin johtajana muuttohalukkuuden olevan hyvinkin yleistä.

"Suuri osa tästä ikäluokasta on joutunut lähtemään leivän perässä vapaaehtoisella pakolla jonnekin, ja jostain syystä sellainen peruskaipuu takaisin on ihmisillä olemassa, varsinkin miehillä."

Markuksen omalla kohdalla pääsy takaisin synnyinseudulle ei ollut elämisen ehto, mutta kun sieltä löytyi sopiva paikka, oli hän valmis lähes 40 vuoden jälkeen palaamaan Haukiputaalle. Nyt uuden kodin valmistuttua hän sanoo, että muutto hitaasti hivuttautuen sopi ainakin hänelle erinomaisesti.

"Sillä tavalla ehtii rauhassa tottua uuteen paikkaan ja saa asemapaikan mieleisekseen. Itse lähdin Haukiputaalta 18-vuotiaana, ja sen jälkeen siellä ovat ihmiset vaihtuneet, mutta maisema on tuttua", Matti Markus pohtii.



Kasvukeskuksista pieniin kuntiin


Yksityistalouden ekonomisti Tarja Svartström Nordeasta arvelee 50-64 -vuotiaiden keskuudessa vallitsevan muuttohalukkuuden johtuvan ainakin osittain siitä, että työelämästä eläkkeelle siirtyvät haluavat pudottaa omia elinkustannuksiaan.

"Runsas puolet tutkimukseen vastanneista laski toimeentulonsa vain eläkkeen varaan, eli heidän ajatuksissa on varmaan myydä nykyinen asunto kalliimmalta seudulta, ostaa uusi halvemmalta ja elää sillä välirahalla", toteaa Svartström ja pitää tutkimuksen ennakoimaa eläkeikäisten muuttoliikkettä haasteena, mutta samalla myös mahdollisuutena muuttajia vastaanottaville pienille kunnille.

Myös Matti Markus toivoo, että eläkeikäisten paluumuutto toisi uutta virtaa kuihtuviin pikkukuntiin.

"Jos väestötappiokuntaan muuttaa eläkeläisiä, niin heille palveluita tuottamaan tarvitaan nuorempaa väkeä, ja sitä kautta elo kunnassa voidaan saada jatkumaan", hän visioi.

Ilmoita asiavirheestä