Oulu
Oulun taidemuseon parkkipaikka on täynnä. Autojen tavarakonteista kaivetaan kotiseinien aarteita, useimmiten perinnöksi saatuja tauluja, maisemia ja muotokuvia. Sisällä mutkittelee kaksi jonoa. On teosarvioinnin aika. Amanuenssit Elina Vieru, Tarja Kekäläinen ja Päivi Kyllönen kulkevat valkoiset hanskat käsissään taulujen luona arvioimassa niiden ikää, kuntoa ja mahdollista rahallista arvoa. Välillä kaivetaan esiin suurennuslasi ja tiiraillaan tarkemmin. "Hmm, kuka onkaan tämä salaperäinen J.H.?" Sitten plarataan taiteilijamatrikkeleja.
Parhaillaan vietettävä museoviikko huipentui Oulussa taidemuseon maksuttomaan teosarviointiin keskiviikkona. Ensimmäisen tunnin aikana väkeä virtasi paikalle taukoamatta, ennen viittä amanuenssit olivat saaneet arvioitavakseen yli 30 teosta. Taidearviointipäivä järjestettiin nyt jo neljäntenä vuonna peräkkäin museoviikon yhteydessä.
Ainakin
tunnearvoa
Seppo ja Maija Wiklund ovat tuoneet kolme taulua arvioitavaksi, kaksi maalausta ja yhden grafiikan.
Tarkasteltavana on kookas ja väreiltään vahva muotokuva taalainmaalaisesta naisesta. Tekijästä ei ole tietoa.
"Tämä on perintötaulu, isoäitini perua, 1800-luvulta. Tässä ei ole signeerausta ja kuntokin on rapistumassa", Seppo Wiklund selvittää Päivi Kyllöselle.
Tekijä ei selviä arvioinnissakaan, vaan on tehtävä vielä lisäselvitystä ja käännyttävä ulkomaisen taiteen asiantuntijoiden puoleen.
Liisa Hentilä pitelee käsissään sievää, pientä tummasävyistä muotokuvaa kultakehyksissä - kuvassa istuu vanha nainen käsi poskella. Työ on 1700-1800-luvun venäläistaidetta.
"Isäni oli diplomaattina Venäjällä ja taulu hankittu sieltä."
Taiteilijan nimi jää tälläkin kertaa mysteeriksi. Selvää sen sijaan on, että on taululla on muutakin kuin tunnearvoa.
Järvimaisema jostain sisä-Suomesta, taulun laidassa nimikirjaimet J.H. Palanen kulttuurihistoriaa, Arvo vähäinen. "Ei haittaa, vaikka taulu ei arvokas olekaan. Minulla on ollut tämä seinällä kohta 40 vuotta ja ostaisin sen edelleenkin", sanoo maisemamaalauksen omistaja Raili Salmelin.
Salmelinia kiinnostaa maisema. Hänellä on mukanaan lehtiartikkeli, jossa haastatellaan erästä miljonäärirouvaa. Kuvassa rouva istuu arvokkaan näköisenä taustanaan taulu, jossa on kuin sama järvimaisema. Asia jää avoimeksi, mutta Salmelin poistuu tauluineen tyytyväisen oloisena.
"Näissä on vaikka mitä mielenkiintoisia tarinoita", huikkaa amanuenssi Tarja Kekäläinen innoissaan Tuomas Hallakeron tuoman, 1800-luvun venäläisen merimaiseman ääreltä.
"Tämä on ilmeisesti kopio, mutta Emilia Appelgrenin tekemä!"
Hallakeroa kiinnostaa hieman kolhuja saaneen taulun konservointi.
Arviointipyyntöjä viikoittain
Arvioinnissa ihmiset haluavat tietää teostensa arvon, alkuperän, tekijän ja jopa vinkkejä kunnostukseen.
"Nämä ovat olleet hyvin sekalaisia tapauksia helposti tunnistettavasta taiteesta aivan tuntemattomiin. Jonkin verran on ollut myös ammattitaiteilijoiden töitä ja sitten aivan sisustustaidetta ja harrastelijoiden tekemiä tauluja, joilla on lähinnä tunnearvoa", luonnehtii amanuenssi Elina Vieru.
Vierun mukaan joukossa on ollut muutama helmikin.
"Esimerkiksi eräällä herralla oli mukanaan ehkä 1700-luvulta peräisin olevan ranskalaistaiteilijan Venetsia-aiheinen maalaus, joka on myös rahallisesti arvokas."
Joukossa oli myös muutamia nimitaiteilijoita, kuten Aukusti Koivisto, Erkki Kulovesi ja Emilia Appelgren.
"Kyllähän tämä on sellaista sfääreissä pyörimistä ja arvuuttelua välillä, varsinkin ulkomaisten töiden osalta. Yritämme kuitenkin auttaa ihmisiä eteenpäin saamaan asiantuntija-apua. Meidän taidemuseommehan on keskittynyt lähinnä nykytaiteeseen, joten aina ei voi auttaa."
Vieru kertoo saavansa lähes viikoittain teosten arviointipyyntöjä.
"Välillä annan vinkkejä puhelimitse ja välillä asiakas tulee tauluineen tänne. Arviointi on maksutonta muulloinkin, mutta tapaamisesta on sovittava etukäteen", vinkkaa Vieru.