Koskelassa asuva Aino Linna, 83, vastaanottaa Oulun Diakonissalaitoksen kotisairaalahoitaja Sanna Klasilan lämpimästi. Linna kertoo olevansa todella tyytyväinen siihen, että hänen ei tarvinnut jäädä sairaalaan, kun hänellä todettiin tällä viikolla alkava keuhkokuume Oulun seudun yhteispäivystyksessä.
"Sairaalassa on aina tungos, liian vähän hoitajia ja heillä aina kiire. Me vanhat saamme puolet hoidosta siitä, että saamme nukkua omassa sängyssämme, johon on painunut oman ronkan kuva", Linna naurahtaa.
Klasila sanoo, että hänellä on käynneillä enemmän aikaa jutella potilaan kanssa kuin jos työskentelisi osastolla. Käyntejä kertyy kolmesta viiteen työvuoroa kohti eri potilaiden luona. Aino Linnan luona kotisairaalahoitaja käy laittamassa antibioottia suoneen kolme kertaa vuorokaudessa.
Linna arvostelee, että kotisairaalahoidosta ei tiedoteta riittävästi.
"Tällainen järjestelmä on hieno olemassa, mutta miksi lääkärit eivät kerro siitä. Minä olin änkyrä enkä suostunut jäämään sairaalaan, niin pääsin kotiin", hän sanoo.
Oulun seudun yhteispäivystys liittyi viime vuonna aloitettuun kotisairaalatoimintaan kesäkuussa, ja kokemukset ovat olleet osastonylilääkäri Juhani Valkaman mukaan erittäin myönteisiä. Potilaat ovat olleet poikkeuksetta tyytyväisiä kotona saamaansa hoitoon.
Hän myöntää, että näin alussa tiedon saaminen kaikille 200 päivystävälle lääkärille ottaa oman aikansa.
Yhteispäivystyksestä kotisairaalahoitoon on lähtenyt keskimäärin yksi potilas viikossa sekä päivystyksestä että erikoissairaanhoidosta. Valkama korostaa, että kaikille se ei tietenkään sovi, mutta tietyille hyväkuntoisille potilasryhmille se on erinomainen vaihtoehto.
Paremmasta paranemisesta kotona sairaalahoitoon verrattuna ei ole Valkaman mukaan lääketieteellistä näyttöä, mutta potilas ei altistu ainakaan sairaalaperäisille infektioille, kuten sairaalabakteereille.
Hän uskoo, että kotisairaalapotilaiden määrää on mahdollista kasvattaa, kunhan alkuopettelu saadaan menemään hyvin.
"Erittäin tärkeä näkökohta on myös se, että sairaalat ovat koko ajan täynnä, ja potilaita joudutaan hoitamaan ylipaikoilla. Paineet osastoilla saattavat helpottua tämän ansiosta", Valkama sanoo.
Kotisairaalahoidon paikkaluku on nyt kaikkiaan 10-12 henkilöä, joista suurin on infektiopotilaita. Lisäksi sen piirissä on syöpä-, saattohoito- ja kirurgisia potilaita. Hankkeen projektipäällikkö Marjatta Kiviniemi korostaa, että kotisairaalahoitoon tulo perustuu aina potilaan omaan tahtoon.
Uusin vaihe kotisairaalaprojektissa on kotihoidon tulo toiminnan piiriin. Se tarkoittaa, että potilas voi siirtyä kotisairaalaan suoraan kotoaan omalääkärinsä kautta.
"Selvittelemme yhteistyössä kotihoidon kanssa, miten voisimme auttaa yksittäisissä kotikäynneissä ja jakaa osaamista, jotta potilas voisi olla mahdollisimman pitkään kotona. Myös yöpalvelutoimintaa selvitellään", sanoo Kiviniemi.
Kotisairaala tullee edullisemmaksi kuin laitoshoito, vaikka Kiviniemen mukaan se ei ole toiminnan päätarkoitus. Eniten vaakakupissa painaa inhimillisyys.
Kovin kauas lähteminen nostaa kustannuksia, ja kotisairaalahoito ulotetaan 20 kilometrin säteelle Oulusta. Naapurikunnista potilaita on Kiimingistä, Oulunsalosta ja Kempeleestä.
Kotisairaalakokeilu on osa Oulun Diakonissalaitoksen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin Kotisairaalan verkostot -projektia, ja se saa rahoituksensa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Projektissa on menossa myös pilottihanke, jossa pyritään siirtämään sairaanhoitopiirin potilaiden lähetteitä sähköisesti paikasta toiseen tietoverkkoa pitkin.