Tasavallassa on punamultahallitus, mutta elämä jatkuu entisellään. Valtion ensi vuoden budjettiesityksen kimppuun käydään perinteisin asetelmin: hallitusrintamassa hykerrellään tyytyväisenä ilman sen suurempia lisäysvaateita, kun taas oppositiolta löytyy menoeväitä roppakaupalla. Esitykset yhteen laskien varmaan toisen budjetin verran.
Pitkän linjan kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.) väittää, ettei mikään ole muuttunut sitten sinipunahallituksen paitsi pääministerin puheet. Ne ovat ristiriidassa tekojen kanssa. Tällä hän viittaa pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) lapsentekosuosituksiin.
"Kun hän pyytää tekemään lisää lapsia, perhepoliittisten toimien ja budjetin pitäisi olla synkassa tämän kanssa. Yksilapsinen perhe saa vielä jotain, mutta seuraavat lapset tuottavat jo tappiota", Pulliainen sivaltaa. Paavo Lipposen (sd.) aikana ei hänen mukaansa tällaisia puheita pidetty.
Toinen oululainen kestokansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd.) myöntää asioiden sujuneen Vanhasen hallituksessa hämmästyttävän sopuisasti. Jopa niin suuren yksituumaisuuden vallitessa, että Kuusamon Konttaiselta vaellukselta puhelimitse tavoitettua kansanedustajaa askarruttaa, voiko tämä olla näin helppoa vai viestiikö se pysähtyneisyydestä.
Maanviljelijöitä
ei saa syrjiä
Päähallituspuolueen keskustan riveissä toista vaalikautta eduskunnassa istuva maanviljelijä Pekka Vilkuna Nivalasta sanoo kaalinkorjuu-, viljanpuinti- ja rakennuskiireiden keskeltä budjetin teon olevan nyt erilaista kuin keskustan ollessa oppositiossa.
"Sama itki tai nauroi, hallitus ei kuunnellut, jos jotain yritti esittää", hän muistelee edelliskautta. Vilkuna on tyytyväinen, että nyt sentään kuunnellaan ja saatetaan myötäillä. Eri asia on, ovatko ministerien vastaukset riviedustajalle tyyliin "onhan tämä meillä hallitusohjelmassa näin määrätty, mutta...".
Kovin suuria yksittäisiä esityksiä Vilkunalla ei ole ensi vuoden budjettiin. Yksi epäkohta, joka häntä kauhistuttaa ja jonka muutosta hän aikoo ajaa ponnekkaasti, koskee arvonlisäverolakia. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa arvonlisäveron alarajan muuttaminen liukuvaksi ei koske maataloutta.
"Se on ammatin perusteella tapahtuvaa syrjintää. Eikö tämä ole perustuslain vastaista? Se on periaatekysymys, jos yhtä ammattikuntaa kohdellaan eri tavalla kuin toisia", Vilkuna jyrisee.
Hän myöntää, ettei asialla ole taloudellista merkitystä niille, jotka päätyökseen viljelevät sen paremmin kuin valtiollekaan Sen sijaan joidenkin osa-aikaviljelijöiden elämään se saattaa vaikuttaa.
Veroale jakaa
mielipiteet
Liisa Jaakonsaari ei salaa tyytyväisyyttään siihen, että budjetin päälinja on hänestä hyvä. Siinä on selviä avauksia kasvun ja työllisyyden parantamisen suuntaan. Tällä hän tarkoittaa veronkevennyksiä, joiden avulla kasvua yritetään pönkittää.
"On otettu riski, että veroja keventämällä yritetään saada kasvua ja työllisyyttä. Se on iso riski, mutta oikein, riskejä pitää ottaa", Jaakonsaari korostaa.
Tismalleen eri mieltä verohelpotuksista ovat sosiaalidemokraattien entiset hallituskumppanit vihreät ja vasemmistoliitto.
Kolmannesta globalisaatiosta kirjan kesäloman aikana kirjoittanut Erkki Pulliainen pitää verojen alentamista epätoivoisena reaktiona, jossa "tehtiin jotain tehdäkseen". Hän ei usko pätkääkään sen piristävään vaikutukseen. Jos se piristäisi, Pulliaisen mukaan se näkyisi jo.
Töiden kimppuun Etelä-Suomeen tehdyiltä lomareissuilta jo rientänyt kansanedustaja Anne Huotari on samalla linjalla Pulliaisen kanssa.
"Jos joku saa muutaman euron, sillä ei tämän maan talouden pyöriä pistetä pyörimään. Mieluummin olisin nähnyt suoraan työllistäviä konkreettisia keinoja, kuten homekoulujen korjaamisia."
Työllisyys iso kysymysmerkki
Lipposen ykköshallituksen työministerinä toiminut Liisa Jaakonsaari myöntää työllisyystilanteen askarruttavan jälleen. Ensitilassa kansanedustajien on saatava tarkka kuva siitä, kuinka dramaattinen irtisanomisvyöry on ollut. Uutisethan ovat kertoneet päivittäin uusista irtisanomisista.
"Lisäelvytystä tuskin on mahdollista saada aikaan", Jaakonsaari arvioi ja viittaa budjetin tiukkaan menokehykseen. Jos jotain uutta tulee, muutokset on hänen mukaansa tehtävä budjetin sisällä.
Jaakonsaari sanoo tunnelman hallituspuolueiden välillä olevan perin erilaisen kuin se oli kokoomuksen ollessa hallituksessa. "Joka budjetin yhteydessä oli riita työllisyysmäärärahoista. Kokoomus ei ole koskaan ymmärtänyt työvoimapolitiikan ideaa. Sen vuoksi siitä oli mahdoton riitely."
Työvoimapolitiikkaa ei ymmärretä kokoomuksessa vieläkään. Työhön pehmeää laskua jo jonkin aikaa tehnyt, pari kolme kertaa viikossa Helsingissä piipahtanut kansanedustaja Suvi Lindén näpäyttää demareiden suuntana toteamalla, että jos työllisyyttä aiotaan hoitaa, se ei tapahdu erilaisin työvoimapoliittisin toimin työvoimatoimistojen kautta, vaan etsimällä kannustavia elementtejä yrityssektorille.
Se, että työllisyys on hallituksen tärkein haaste, ei Lindénin mukaan näy. Hän kaipaa budjettiin "rakenteellisia uudistuksia", jotka auttavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tiedetäänhän, että työpaikat syntyvät pk-sektorilla.
Rahanreikiä löytyy
joka puolelta
Vaikka Suvi Lindénin myöntää - ainakin periaatteessa - että hallituksessa valmisteilla oleva budjetti pitää sisällään monta hyvää asiaa, kokee hän itselleen läheisten sektorien jäävän liian vähälle huomiolle. Esimerkkinä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, johon on luvassa vain 26 miljoonaa euroa, kun asiaa valmistellut työryhmä esitti 260 miljoonaa euroa.
"Kulttuurille budjetti ei lupaa paljon. Ellei sinne tule minkäänlaisia korotuksia, hyvä järjestelmämme alkaa rapautua. Teattereita ja orkestereita on kattavasti ympäri maata, mutta rahaa toimintaa on liian vähän", entinen kulttuuriministeri huomauttaa.
Lindénillä on muihin Kalevan tavoittamiin Oulun vaalipiirin kansanedustajiin verrattuna muhkeampi vaatimusten lista uudelle hallitukselle. Edellisten lisäksi hän kaipaa uutta rahaa muun muassa perusopetukseen ja opiskelijoille.
Oppositioon vasten tahtoaan ajetussa vasemmistoliitossa pelätään terveydenhuoltojärjestelmän yksityistyvän, ellei kunnilla ole varaa osallistua kansallisen terveysprojektin rahoitukseen. Kuntien rahoitusosuuden turvaamiseksi Anne Huotari vaatii valtionosuuksien kasvattamista.
Pekka Vilkunan mielestä yksityistiemäärärahat pitää saada korkeammaksi, ja siinäkin on alettava soveltaa arvonlisäverovelvollisuutta.
"Tällä hetkellä yksityistiet maksavat arvonlisäveroa valtiolle kolme kertaa sen summan, minkä saavat avustuksena takaisin. Tämä on paha kieroutuma, kun tiet ovat kuitenkin kaiken kansan käytössä jokamiehen oikeuksin", Vilkuna muistuttaa.
Myös Erkki Pulliainen haluaa rahaa teihin, ei kuitenkaan uusien turhien teiden rakentamiseen, jollaiseksi hän leimaa Joroinen-Varkaus -tien, jolle on luvassa rahaa. Pulliainen vaatii lisäksi joukkoliikennemäärärahojen palauttamista entiselleen, samoin tienpidon määrärahojen kasvattamista.