Helsinki
Palveluseteliä tarjotaan uudeksi vaihtoehdoksi kotipalvelun asiakkaille. Palvelusetelin käyttöä on pohdittu ennekin, mutta nyt valmistuneessa selvityksessä on lähdetty siitä, että asiakas voi hankkia tarvitsemansa palvelut myös yksityiseltä palveluntuottajalta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvityshenkilöt, suunnittelupäällikkö Olli Valpola Kansaneläkelaitoksesta ja johtaja Risto Suominen Suomen yrittäjistä luovuttivat selvityksensä "Palvelut kotiin setelillä?" peruspalveluministeri Eva Biaudet´lle (r.) tiistaina.
Biaudet´n mielestä selvitys antaa hyvän lähtökohdan parantaa ja monipuolistaa kuntien kotipalveluja. Hän harmitteli, että kunnat ovat supistaneet kotipalvelujen määrää. Kotihoitoapua saavien kotitalouksien määrä on vuodesta 1997 vähentynyt
132 200:sta 118 500:aan.
Biaudet muistutti, että erityisesti lapsiperheiden palvelut kunnissa ovat vähentyneet. "Palveluseteli voisi olla yksi tapa edistää vanhemmuutta varsin kevyin sosiaalisen tuen keinoin." Kotipalvelujen kysynnän odotetaan myös kasvavan väestön ikääntyessä.
Palveluseteleitä vastaan yksityiset palvelujen tuottajat voisivat tarjota palveluja kunnan kotipalvelun asiakkaille. "Näin palvelujen lisääntyvä tarjonta antaisi mahdollisuuden useammalle kotitaloudelle saada kotipalveluja", Biaudet sanoo.
Setelimallia voisi käyttää laajemmin
Palveluseteli antaisi selitysmiesten esittämällä tavalla Biaudet´n mielestä kotipalvelun asiakkaille aidon valinnanvapauden. Peruspalveluministerin mielestä asiakkaiden on saatava jatkossa nykyistä enemmän räätälöidympiä palveluita.
Biaudet´n mielestä palvelusetelimallia voitaisiin ulottaa myös muihin palveluihin. Hän muistutti, että kansallisen terveysprojektin jatkotyössä selvitetään niin sanottua hoitotakuuta, jota voidaan verrata palvelusetelimalliin.
Kuntien kiinnostus ratkaisevaa
"Kuntien kiinnostus ja halu lähteä kokeilemaan uutta tapaa tarjota palveluja on ratkaisevaa selvityksen onnistuneelle käytännön toteutukselle", Biaudet korosti.
Selvityshenkilöt esittävät, että palvelusetelin hinta porrastettaisiin asiakkaan tulojen mukaan vastaamaan nykyistä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen porrastusta. "Jos tulosidonnaisuutta ei olisi, pienituloiset käyttäisivät kunnan palveluita ja suurituloiset yksityisiä", Valpola korosti.
Maksun porrastaminen tulojen mukaan on Biaudet´n mielestä sosiaalisesti oikeudenmukainen ratkaisu. Samoilla linjoilla on myös Kuntaliitto. Palvelusetelin arvon määrittely valtakunnallisesti ei ole Kuntaliiton mielestä kuitenkaan kannatettava.
Kunnan päätäntävallassa oleva, esimerkiksi tasasuuruinen palveluseteli olisi selvityshenkilöiden mukaan suomalaisen sosiaalipolitiikan toimintaympäristössä ongelmallinen.
Kunnan tulisi selvityksen mukaan lähteä mukaan palvelusetelitoimintaan tarjoamalla omia palvelujaan hyväksymiensä ulkopuolisten palvelujen tuottajien ohella.
Kuntaliitto jarruttaa, yrittäjät kiirehtii
Kuntaliitto pitää ehdotettua palvelusetelimallia keskeneräisenä. Se pelkää mallin murentavan kunnan asemaa lakisääteisten palvelujen järjestäjänä.
"Mikäli kunta ottaisi käyttöön selvityshenkilöiden ehdottoman mallin mukaisen palvelusetelin, tulisi sitä soveltaa myös kunnan omaan palvelutuotantoon. Tämä kaventaisi kuntien mahdollisuuksia järjestää palvelut asiakkaiden tarpeita vastaavasti", Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Pekka Alanen arvioi.
Kuntaliiton mielestä palvelusetelin pitäisi olla uusi palvelujen järjestämistapa esimerkiksi kunnan oman palvelutuotannon rinnalla.
Suomen Yrittäjät ovat toisella kannalla. Sen mukaan kuntien oman tuotannon pitäisi olla muiden tuottajien kanssa samassa asemassa. Yrittäjien etujärjestön mielestä kotipalvelujen kilpailuttaminen avaisi työpaikkoja ja loisi yrittäjyyttä.
Selvitys lähtee laajalle lausuntokierrokselle. Biaudet odottaa kommentteja ehdotuksesta syyskuun alkuun mennessä.
Ministeri aikoo viedä uudistusta eteenpäin mahdollisuuksien mukaan vielä tällä vaalikaudella.
