Asukastupien tarjoamien maksullisten kotipalveluiden kuuluminen kotitalousvähennyksen piiriin voi vaihdella asukastuvittain. Suosittuihin kotipalveluihin kuuluvat muun muassa siivous, hoiva- ja hoitotyö sekä kylätalkkaritoiminta.
Kotitalousvähennyskelpoisuuden ratkaisee se, harjoittaako asukastupa tai yhteisö yleishyödyllistä toimintaa. Tämän arvioi aina verotoimisto.
Oulun verotoimiston osastopäällikön Terttu Matilan mukaan osa asukastuvista täyttää yleishyödyllisyyden ehdot, osalla on sekä yleishyödyllistä toimintaa että lisäksi liiketoimintaa. Osa ei kuulu yleishyödyllisiin yhteisöihin lainkaan.
"Olen kuullut näistä ristiriitaisista käytännöistä", toteaa Oulun keskusta-Heinäpään asukastupatoimikunnan puheenjohtaja ja tupaemäntä Leila Viitala.
Hän arvioi, että yksi syy ristiriitoihin voi olla se, että Oulussa on hyvin eri-ikäisiä ja toiminnaltaan erilaisia asukastupia. Pääasiassa asukastuvat kuitenkin kuuluvat yleishyödyllisiin yhteisöihin.
Terttu Matila kehottaakin asukastupia ja yhdistyksiä varmistamaan asian.
"Tämä pitää antaa myös asiakkaan tietoon", Terttu Matila muistuttaa.
Mikä tahansa kotityö
ei kelpaa
Kotitalousvähennyksen edellytyksenä on, että työn tekevä yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Jos työn kuitenkin tekee yleishyödyllinen yhteisö, vähennyksen saa ilman sen kuulumista rekisteriin.
Mitkä tahansa kodin askareet eivät vähennystä kuitenkaan tuo. Esimerkiksi nikkarointi tai paikkojen kunnostus kuuluvat remonttityön piiriin, kun taas siivous, sekä hoiva- ja hoitotyö ovat vähennettäviä töitä.
"Yleishyödyllinen yhteisö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi; ei tuota siihen osalliselle taloudellista etua eikä toiminta kohdistu vain sen jäseniin. Yleishyödyllisyys ei toteudu, jos varat jäävät asukasyhdistyksen jäsenten käyttöön", listaa Matila perusteita.
Sekä Viitala että keskusta-Heinäpään alueen yhteistyöryhmän puheenjohtaja Jukka Lappalainen myöntävät, että asukastupien toimintamalli voi olla kokemattomalle varsinainen viidakko.
"Siinä on mukana kolme toimijaa, eli kaupunki, joka antaa tilat ja kalusteet. Toimintaa järjestää alueen yhteistyöryhmä, johon kuuluu myös viranhaltijoita. Lisäksi tulee vapaaehtoisista koostuva asukasyhdistys," luettelee Lappalainen.
Hän myöntää, että paperityön määrää olisi vara vähentää ja tiedon kulkua parantaa. "Toisaalta verkostot ovat juuri toiminnan rikkaus."
Kysyntä kasvaa
koko ajan
Oulun kaupungin asukastuvista vastaavassa Oulun lähidemokratiassa verotoimiston käytäntö on koettu kirjavana. Perusteluna vähennyksen epäämiselle on ollut muun muassa se, että kotipalveluihin on työllistetty pitkäaikaistyöttömiä palkkatuen turvin.
Oulun lähidemokratian suunnitteluassistentti Marja-Liisa Leinosen mukaan käytäntö ei haittaa palveluiden ostamista. Tosin vähennyskelpoisuudesta olisi hyötyä. "Se helpottaisi vähävaraisten mahdollisuuksia hankkia palveluita", Leinonen toteaa.
Tällä hetkellä pieni ongelma on kova kysyntä, joka on huomattavasti tarjontaa suurempaa.
"Varauksia meidän neljälle kotipalvelutyöntekijälle on jo marraskuun loppuun. Kymmenelle uudelle työntekijälle olisi töitä", Leila Viitala laskee.
Viime vuonna asukastupien kotipalveluita käytettiin Oulussa kaikkiaan 17 000 tuntia, suurin osa Lintulammen asukastuvalla. Suurin asiakasryhmä ovat ikäihmiset.