Keltaiset tarrat ja muut liput ja laput voidaan epävarmoina tiedonsiirtokeinoina unohtaa, kun vanhusten kotipalvelun henkilökunta Oulaisissa, Merijärvellä ja Vihannissa pääsevät tietoliikenneaikakauteen. Näissä kunnissa vanhusten asiakaslähtöisessä kotihoito -hankkeessa keskitytään juuri viestintäkäytäntöjen ja -järjestelmien parantamiseen.
Ylivieskassa, Sievissä ja Alavieskassa puolestaan kehitetään vanhusten kotihoitoa ehkäisevien kotikäyntien avulla ja selvitetään vanhusneuvolan, kuntouttavan päivätoiminnan ja yöpartiotoiminnan tarvetta.
Rahoitus vuoteen 2006
Oulun lääninhallituksen myöntämän käynnistämisrahoituksen avulla pystytään projektipäällikkö Heli Alakankaan mukaan selvittämään kotihoidon viestintään ja uusiin toimintamuotoihin liittyviä tarpeita ja suunnittelemaan yhdessä hankekokonaisuus, jolla turvataan kotihoidon kehittämistä vuoteen 2006 asti.
Hankkeessa on mukana kuusi Kala- ja Pyhäjokilaakson kuntaa ja kuntien alueella toimivat perusterveydenhuoloon kuntayhtymät.
Oulaisten kaupungin kotipalveluohjaaja Raija Jauhiainen kertoo, että Oulaisten vuodesta 1990 alkaneissa vanhusten laitos- ja kotihoidon kehittämishankkeissa on edetty siihen, että työntekijöiden avuksi on saatava ajantasainen tieto.
Henkilökunnan käyttöön on saatava koneet ja asianmukainen ohjelma. Ne tarvitaan asiakkaan kotona työtä tekevälle kenttäväelle ja Rantakartanon palvelukeskukseen, jossa on vanhainkoti, palvelutalot, päiväkeskus, kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Samanlaiset tarpeet ovat Merijärven ja Vihannin kotipalvelussa.
Puhelin ei enää riitä
"Tietokoneen avulla ateriapalvelun kuljettajalle selviää saman tien ottaako joku aterian vai ei. Ateriapalvelut ovat lisääntyneet. Aterioita toimitetaan koteihin ja muihin asumisyksiköihin noin 200 päivässä. Enää asiat eivät pysy hallinnassa puhelimella tai jättämällä pöydille lippuja ja lappuja", Raija Jauhiainen sanoo.
Kun hoitaja lähettää potilaan kotoa terveyskeskukseen, hän voi jo kotona kirjoittaa koneelle raportin siitä, mitä on tapahtunut ja tieto menee suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle. Tietokoneille tulevat myös vanhusten hoito- ja palvelusuunnitelmat.
"Ajantasaisen tiedon avulla turvataan vanhusten hoidon jatkuvuus olipa hän missä tahansa. Erityisen tärkeää tiedonsiirto on viikonloppuna, kun kotipalvelutoimisto on kiinni. Viikonloppuisin on työssä yhdeksän kotipalvelun työntekijää. He käyvät 70 asiakkaan luona."
Ylivieskassa, Sievissä ja Alavieskassa on vanhusten kotihoidon kehittämisessä eri näkökulma. Nämä paikkakunnat kehittävät Heli Alakankaan mukaan vanhusten kotihoitoa muun muassa ehkäisevien kotikäyntien avulla.
"Niitä on tehty joillekin ikäryhmille Ylivieskassa ja Alavieskassa. Nyt on tarkoitus sopia yhteisestä linjasta kolmen kunnan kesken. Kotikäynnin avulla selvitetään, millaisen palvelun tarvetta vanhuksella on ja hänelle myös kerrotaan millaisia palveluja on tarjolla."
Hanke sisälsi alunperin ajatuksen myös seniorikännykästä. "Se on sivujuonne, jota ei unohdeta. Jonakin päivänä suuret ikäluokat ovat kotipalvelun asiakkaina. Heillä on aivan erilaiset tietoteknilliset valmiudet kuin tämän päivän kotipalvelun asiakkailla. Kenties silloin kotihoidon viestintäjärjestelmä ulottuu asiakkaalle asti", Heli Alakangas sanoo.