Saarasen tilalla Kärsämäen Venetpalon kylässä lopetettiin viime vuonna karjanhoito. Peltoviljely jatkuu, mutta pelkästään sillä ei tulla toimeen.
Maatilan emäntä Merja Saaranen, 47, tottui omaan tilipussiin, kun karjanhoito oli hänen vastuullaan, ja maitotili kolahti omalle tilille. Hän on katsellut jo jonkin aikaa muita ansiomahdollisuuksia. "En ole vielä eläkeiässä, ja terveys on hyvä", hän toteaa.
Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen järjestämä hyvinvointipalvelukoulutus kolahti. Kotityöstä yrittäjyyttä -kurssilla hän tuntee saaneensa paljon yrittämiseen liittyvää tietoa ja henkistä valmiutta. Kurssi päättyi tiistaina.
Vanhukset ovat
sydäntä lähellä
Yrityksen perustamissuunnitelma ei ole vielä papereilla, mutta hän kaavailee ryhtyvänsä tarjoamaan kotipalvelua vanhuksille ja lapsiperheille.
"Kaikkea, mitä kotona tehdään. Siivousta, ruoanlaittoa, pyykkihuoltoa, lastenhoitoa, asiointia ja vanhusten hoivaa", hän luettelee palveluja.
Erityisesti vanhukset ovat lähellä sydäntä, ja hänellä on kokemusta vanhusten hoidosta oltuaan anoppinsa omaishoitajana tämän sairastuttua noin vuoden.
Merja Saaranen toteaa, että pienellä maaseudun paikkakunnalla ei hevin löydy työpaikkoja vailla ammattikoulutusta ja viittäkymmentä lähentelevälle naisella. "Tämä ala tuntuu hyvältä", hän sanoo.
Hänellä on ollut pitkästi aikaa miettiä, mille alkaisi. Hän on käynyt muitakin kursseja. Kun tilalla oli vielä lypsykarjaa hän kävi Piippolassa Haapaveden kansalaisopiston ja KSL:n naisten yrittäjäkoulun. Pitkä koulutus tarjosi tietoa ja henkistä valmennusta yrittäjyyteen.
Vielä ei koulutus riitä. Hän kaipaa varsinaista yrittäjäkoulutusta lisää. Hän paneutui juuri päättyneellä kurssilla liiketoimintasuunnitelmaan, mutta kokee laskutuksen ja budjetoinnin vaativaksi eikä hallitse niitä vielä riittävän hyvin.
Jotakin käytännöllistäkin tietoa hän vielä tarvitsisi. "Ikäiselleni naiselle ruoanlaitto ja siivous on tuttua, mutta siivousvälineiden esittely toi yllättävästi esille, että ala on mennyt paljon eteenpäin ja uutta tietoa tarvitaan."
Merja Saaranen arvelee, että kotityöyrittäjyydessä maaseudulla on vaikeinta löytää maksavia asiakkaita.
"Avuntarvitsijoita varmasti löytyy, mutta kunnallisiakin palveluja pidetään kalliina saati sitten yksityisten. Toivottavasti kotitalouden verovähennysoikeus rupeaa vaikuttamaan asiaan."
Kynnyksenä
oman työn hinta
Kotityöstä yrittäjyyttä -koulutuksen vetäjä Maija Ojalehto Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta pitää oman työn hinnoittelua yhtenä omaa yritystä suunnittelevien naisten kynnyskysymyksenä. Pienen yrityksen markkinointikeinot, talous ja hinnoittelu ovat kuuluneet koulutuksen sisältöön.
Eväitä on annettu myös liiketoiminnan suunnitteluun, ravitsemukseen, ateria- ja ruokapalveluihin, puhtaanapitoon, hygieniaosaamiseen ja asiakaspalveluun. Kurssilaisten ajatuksissa muhii muun muassa pitopalvelu, lasten iltapäivätoiminta ja kotileipomo.
Koulutus on ollut osa ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen ja Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen Polku yrittäjyyteen -hanketta. Sen keskeisinä tavoitteina on säilyttää maaseudun työpaikkoja ja luova uusia työmahdollisuuksia.
Projektipäällikkö Sirkka Liisa Kämäräinen sanoo, että maaseudun naisten työpaikat ovat yhä enemmän oman aloitteellisuuden varassa.
"Yhä useampi joutuu toteamaan, että työtä ei ole, ellei sitä itse luo."
"Kotipalveluyrittäjyys koetaan työksi, jota kaikki osaavat. Siksi oma ammatillisuus on tehtävä näkyväksi. Kun osaaminen on näkyvää, voidaan ryhtyä tekemään liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmaa."