Raja-aita halkaisee mustavalkoista, aavaa ja lumista tunturimaisemaa. Hangessa on rivi saamelaisten kuvia. Samoja entisaikain Ruijan saamelaisia nykyrajan molemmin puolin.
Valokuvien nykymaisema näyttää muutoksen. Missä ennen oli saamelaisten jakamaton alue, on nyt raja. Missä ennen oli metsä, on nyt hakkuuaukea. Missä ennen oli kylä, on nyt vaivaiskoivikko. Puiden rungot ovat saaneet runkoihinsa negatiivikuvat entisistä asukkaista. Järven rannalla akryylilevykuvaa pitelevät kädet osoittavat, että täällä elämä kuitenkin jatkuu.
Saamelaiskuvien paikalle voisi nykymaailmassa sijoittaa muitakin kansoja. Vaikkapa kurdit.
RanskalaisenRoland Bonaparten tutkimusretkikunnan jäsen G. Roche otti kuvat saamelaisista 1884 Lappiin suuntautuneella matkalla. Valokuvaaja Jorma Puranen (s. 1951 Pyhäjoki) etsi retkikunnan negatiivit esiin pariisilaisen Musée de L´Hommen arkistoista, valmisti niistä suurikokoiset vedokset ja pohjusti kuvat akryylilevyille.
Jorma Puranen vei akryylikuvat niiden esittämien henkilöiden alkuperäisiin maisemiin, saamelaisten sukujen omille maille, rajalle, aitanseinustalle, järven rannalle, puiden runkoihin. Näin syntyi valokuvasarja Kuvitteellinen kotiinpaluu sekä samanniminen kirja (Pohjoinen 1999).
Alkuvuodesta 2003 kahdeksan Kuvitteellisen kotiinpaluun kuvista kiertää Oulun taidemuseon toiminta-alueella. Ensimmäinen näyttelypaikka oli itseoikeutetusti pyhäjokissyntyisen Purasen kotikunnan Pyhäjoen kirjasto.
Kirja Kuvitteellinen kotiinpaluu on Oskari Jauhiaisen museon näyttelyvieraalle välttämätön ja ainoa tietolähde kuvista ja niiden taustoista. Mutta silti näyttelyjen perusvaatimuksiin kuuluisi edes kuvien numerointi ja teosluettelo.