Euroopan unionin parlamentti istuu pohjoisesta katsoen kaukana. Tavallisen kadunkulkijan näkökulmasta se on niin etäinen, että moni miettii, maksaako vaivaa raahautua uurnille kesäkuun EU-vaaleissa. Parlamentissa tehdään kuitenkin päätöksiä, jotka vaikuttavat ihmisten arkiseen eloon jopa pohjanperukoilla.
"Suomalaiset haluavat, että maamme edustajat puolustavat Suomen etua EU-parlamentissa. Ongelmana on, etteivät edustajat pääsääntöisesti ole yhtenä miehenä Suomen etua ajamassa, vaan toiminta parlamentissa tapahtuu puolueryhmissä", toteaa professori Ilkka Ruostetsaari Turun yliopistosta.
Ruostetsaaren mukaan on kuitenkin merkitystä, onko edustaja eteläisestä vai pohjoisesta osasta maata. Alueellinen näkökulma pääsee esille puolueryhmissä. Tosin suomalaisedustajien osuus ryhmissä on pieni, joten siinä mielessä jokaisen yksittäisen edustajan harteille ei kannata ladata liian suuria toiveita.
Edustaja voi kuitenkin vaikuttaa isommallakin areenalla. Euroopan parlamentissa on omasta eduskunnastamme poikkeava piirre. Kun työ eduskunnassa tapahtuu valiokunnissa virkamiesvalmistelun pohjalta, Euroopan parlamentissa keskeisen vaikuttajan asemaan nouseva yksittäinen edustaja voi päästä tekemään jotain mietintöä. Merkittävät tehtävät jyvitetään puolueryhmien suuruuden mukaan.
"Jos edustaja haluaa ajaa vaikkapa Pohjois-Suomen etua, hän voi mietinnön valmistelussa tuoda oman näkökulmansa esille", Ruostetsaari huomauttaa.
Politiikan tutkijan näkökulmasta yksittäisten asioiden ja etujen ajoa suurempi merkitys pohjoisella edustuksella on koko poliittisen järjestelmän legitimiteetin (laillinen oikeutus) kannalta.
"Jos edustajat valitaan vain Etelä-Suomesta, Itä- ja Pohjois-Suomessa voidaan kokea, että oma alue ei tule edustetuksi. Järjestelmän uskottavuuden kannalta on merkitystä, että edustajia valitaan eri puolilta maata."
SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja Liisa Jaakonsaari Oulusta ei näe suurtakaan taikaa siinä, mistä kukin edustaja on kotoisin.
"Tietenkin on hyvä, jos ehdokkaita on tasapuolisesti. Mutta ykkösasia on, mistä ryhmästä edustajat ovat. Sosiaalidemokraatit ja konservatiivit ovat suurimmat ryhmät europarlamentissa, ja niillä on eniten vaikutusvaltaa."
Aate menee alueen ohi
Sosiaalidemokraattisen ehdokkaan puuttuminen Oulun läänistä viestii Ilkka Ruostetsaarelle, että SDP:ssä vaalit nähdään nimenomaan valtakunnallisina, ja että puolue on panostanut sinne, missä sen kannatuksen painopiste on ollut perinteisesti eli eteläiseen Suomeen.
Eurokansanedustajien veteraanijoukkoon lukeutuva keskustan Paavo Väyrynen myötäilee Jaakonsaaren näkökantaa. "Parlamenttityössä tulee harvoin eteen asioita, joilla olisi paikallista tai maakunnallista merkitystä."
Paitsi, jos päästökauppadirektiivin kaltaiset asiat halutaan nähdä alueellisesta näkökulmasta. "Päästökauppadirektiivin toteutuminen olisi isku pohjoisen terästeollisuudelle ja turvetuotannolle. Tällaisia painotuksia voi olla, mutta kyse on silloin koko Suomen edusta", Väyrynen korostaa.
Hieman eri tavalla asiaa tarkastelee euroedustajan paikkaa uudelleen tavoitteleva kokoomuksen Piia-Noora Kauppi. Hän ottaa esimerkiksi EU:ssa vireillä olleen ehdotuksen polttoaineveron yhtenäistämisestä unionin alueella. Kauppi valmisteli parlamentissa esityksen, jonka johdosta komission ehdotus veron yhtenäistämisestä kaatui.
Veromuutos olisi Kaupin mukaan merkinnyt polttoaineiden hintojen nousua. Siitä olisivat joutuneet kärsimään etenkin pohjoisen ihmiset, joiden on pakko käyttää omaa autoa ja jotka eivät voi kulkea julkisilla kulkuvälineillä. "On asioita, joissa Pohjois-Suomen etu on erilainen kuin Etelä-Suomen etu", hän muistuttaa.
Europarlamentin paikasta haaveileva kansanedustaja Anne Huotari pitää pohjoisen edustuksen turvaamista tärkeänä, koska täällä on aivan erilaiset olot kuin maan eteläosassa.
Hän odottaakin, että pohjoisen erityisolot otetaan huomioon päätettäessä rakennerahaston uudistuksesta ja maataloustukijärjestelmästä.
Suomen kommunistisen puolueen ehdokas, juuri 18 vuotta täyttänyt lukiolainen Antti Siika-aho Haapajärveltä haluaa myös muistuttaa, etteivät Etelä-Suomen ehdokkaat tunne Itä- ja Pohjois-Suomen ongelmia. Kuten esimerkiksi sitä, kuinka maatalous on ajettu "ahterilleen" EU-keskeisen politiikan seurauksena.
"Alueellisuudella on suuri merkitys EU-vaaleissa", Siika-aho väittää.