Marko Yli-Hannukselan urakka MM-kisoissa Ranskan Creteil'ssä päättyi sunnuntaiaamupäivänä. Yli-Hannuksela hävisi 74-kilon sarjan puolivälieräottelussa eteläkorealaiselle Jin-Soo Kimille jatkoajalla pistein 1-4. Samalla menivät Suomen viimeiset toiveet MM-mitalista.
Yli-Hannukselalla oli välieräpaikka käsissään ottelun ensimmäisellä minuutilla. Hän kaatoi Kimin alleen siltaa muistuttavaan asentoon. Päävalmentaja Pasi Sarkkisen mielestä Yli-Hannukselalle olisi pitänyt irrota tilanteesta enemmän kuin yksi piste.
"Jos siitä olisi se kolmonen tullut, ottelu olisi ollut aika hyvin hallinnassa", Sarkkinen tuumi.
Kim tasoitti vyörytyksellä, ja veti pidemmän korren jatkoajan ristivyöotteessa. Jatkotilanteesta Kim vyörytti vielä kerran ja ratkaisi ottelun.
"Sellainen maku jäi, että matsi olisi ihan hyvin voinut mennä toisinkin päin", Sarkkinen sanoi.
Kim otti Yli-Hannukselasta toisen voiton MM-kisojen puolivälierissä. Kim oli ilmajokista vahvempi myös kaksi vuotta sitten, Sydneyn olympialaisissa Yli-Hannuksela päihitti Kimin ja eteni pronssimitalille.
"Ei tämä tietysti mikään valtava yllätys ollut", Sarkkinen summasi.
Tärkein tavoite toteutui
Suomen joukkue saavutti MM-kisoissa kaksi paikkaa Ateenan olympialaisiin. Juha Ahokas paini olympiapaikan 120-kilon ja Yli-Hannuksela 74-kiloisissa. Jarkko Ala-Huikku 60-kiloisissa ja Tuomo Mäntylä 84 kilon sarjassa jäivät otteluvoiton päähän paikasta Ateenaan.
Päävalmentaja Pasi Sarkkinen kehaisi etenkin Ala-Huikun esityksiä, mutta ei muutoin löytänyt kisoista suomalaisittain suuria yllätyksiä, hyviä tai huonoja. Kisat menivät osapuilleen odotusten mukaan.
"Jäihän näistä hampaankoloon, mutta tärkein asia oli se, että saimme kaksi olympiapaikkaa."
Ennen Sydneyn olympialaisia suomalaisista ainoastaan Marko Asell varmisti olympiapaikkansa MM-kilpailuissa. Paikkoja Ateenaan on jaossa vielä alkuvuoden 2004 karsintakilpailuissa.
"Mitaliehdokkaamme (Ahokas ja Yli-Hannuksela) osoittivat edelleen olevansa sarjojensa huippua. Neljä miestä voitti alkulohkonsa (Ahokas, Yli-Hannuksela, Ala-Huikku, Mäntylä), mutta harmittavasti se riitti vain kahdella olympiapaikkaan. Olisin toivonut muille edes pientä onnea", Sarkkinen sanoi.
Juha Lappalaisen jatkomahdollisuudet 66-kiloisissa menivät, kun hän hävisi alkulohkossaan ristivyöotteessa unkarilaiselle Leventi Füredille, joka voitti pronssia. Alkulohkoon tyssäsi myös Tero Katajiston (55 kg) turnaus.
Ristivyöote puhuttaa
Ristivyöote aiheuttaa kreikkalais-roomalaiselle painille tavattomasti hankaluuksia. Otteella "pakotetaan" pisteitä tasaisista väännöistä. Jos kamppailu on esimerkiksi tilanteessa 0-0, alkaa toinen erä ristivyöotteesta, samoin jatkoaika. Jos ottelija vaikkapa irrottaa otteensa ristivyöstä, saa toinen mahdollisesti ratkaisevia pisteitä. Tulkinta on laajaa.
"Toivoisin kovasti, ettei matseja ratkaistaisi epäselvillä tuomaripäätöksillä. Linja oli muutoin kohtalaisen hyvä", Sarkkinen sanoi.
Sarkkinen tietää, että ruotsalaiset painipamput Pelle Svensson etunenässä ovat ehdottaneet ristivyöhön radikaaliakin muutosta, jossa toisella painijalle annettaisiin selkeä yliote.
"Jopa niin, että toinen saisi ottaa molempien käsien alta kiinni. Silloin toisella olisi mahdollisuus saada ote purettua, ja paini jatkuisi. Tai sitten olisi mahdollisuus vastaliikkeeseen", Sarkkinen kertoi.
Sarkkista mietittää yhä myös suomalaisten painijoiden ikiaikainen riesa: pisteitä kun ei tunnu irtoavan ansion mukaan. Sarkkinen aikoo selvittää asiaa muun muassa suomalaistuomareiden kanssa.
"Joku sellainen kuvio on olemassa, missä emme ole oikein kohdanneet tuomarilinjaa. Mielestäni painijamme ovat monessa ottelussa hallinneet ja olleet aktiivisia. Siitä huolimatta he eivät ole saaneet vastustajaa mattoon, näin esimerkiksi aivan selvästi Lappalaisen ja Yli-Hannukselan kohdalla", Sarkkinen selvitti.