Tuotteen hiominen vie oman aikansa. Joskus prosessiin vaaditaan jopa kymmeniä prototyyppejä. Näin kävi myös Tornion Panimon Hilla-lonkeron kohdalla. Juomasta syntyi 36 eri versiota ennen kuin yrityksen kehitystiimi oli täysin tyytyväinen lopputulokseen.
– Kokeilimme erilaisia aromeja sekä valmiita juomapohjia. Mikään niistä ei vain toiminut. Saimme hyvän makuisia juomia, mutta eivät ne oikealta hillalta maistuneet, Tornion Panimon toimitusjohtaja Kaj Kostiander muistelee.
Lopulta lonkeroihin löydettiin oikeat raaka-aineet. Varpu valmistetaan kotimaisesta variksenmarjamehutiivisteestä ja Hillan maku saadaan taas käyttämällä oikeaa marjaa.
– Joka kerta, kun aloitamme Hillan valmistuksen lappamalla kattilaan satoja kiloja hillaa, mietimme porukalla, että eikö tätä saisi tehtyä millään järkevämmällä tavalla, Kostiander naurahtaa.
– Onneksi tänä vuonna on ollut kaikkien aikojen hillakesä, joten uutta, tuoretta satoa on odotettavissa entistä paremmin kasvavaan kysyntään.
Hilla on Kostianderin mukaan marjana haastava. Maku on hento, joten sen makua vahvistetaan yleensä runsaalla sokeroinnilla. Jos sokeria taas ei halua lisätä, vaihtoehtona on vain käyttää todella paljon marjaa.
– Tavoittelimme Hilla-lonkeroon raikasta, tuoreen marjan makua ilman liiallista makeutta. Litran valmistamiseen kuluu 100 grammaa marjaa, mutta sokeria alle 50 grammaa.
– Kehitellessämme tuotteita on tärkeää, että meillä on aito pohjoinen raaka-aine, jolloin makukin on aito, Kostiander summaa.
Tuotekehityksen monet vaiheet
Kun Tornion Panimon toiminta käynnistettiin, oli emoyhtiö Sangenilla alusta alkaen suunnitelmissa myös tislaamo. Aputoiminimi Tornio Distillery rekisteröitiin 2016.
Panimo oli kuitenkin saatava ensin käyntiin, joten yritys kehitti tislepuolta hiljalleen ja toi sen kunnolla ihmisten tietoisuuteen viime vuonna. Tällöin myös yrityksen tuotteet, kuten aidot marjalonkerot saivat päivänvalonsa.
Idearikas toimitusjohtaja on ollut mukana sekä panimon että tislepuolen tuotekehityksessä aivan alusta asti. Mies on ollut ideoimassa ja kehittelemässä tuotteita raaka-ainevalinnoista ja tekotavoista lähtien yhdessä tiiminsä kanssa.
– Raaka-aineissa emme ole säästelleet, vaan jokainen ainesosa etsittiin Lapista tai vähintäänkin Suomesta. Moneen kertaan palkitun lippulaivatisleemme raaka-aineissa olemme käyttäneet suomalaisia katajanmarjoja, vaikka hinta on huima ja saatavuus epävarmaa, Kostiander toteaa.
Oppeja ja vaikutteita on mies saanut myös alan parhailta. Kostiander kävi tislaajamestari Asko Ryynäsen vetämän koulutuksen oppien yrttien maseroinnin ja aromitislauksen saloja. Lisäksi matkan varrelle on sattunut avuksi kollegoita, jotka ovat sparranneet, kun apua on tarvittu.
– Suomen pienpanimot ja -tislaamot ovat kaikki suhteellisen pieniä toimijoita. Jokaisella on kuitenkin yhteinen agenda: saada nostettua suomalaiset käsityöläistuotteet ihmisten tietoisuuteen ja kasvatettua niiden osuutta markkinasta.
– Se ei ole minulta pois, että kehun kaverin tuotteita. Pyrkimyksenä on, että autetaan toinen toisiamme, Kostiander painottaa.
Arktiset raaka-aineet
Tornion Panimon tavoitteena on käyttää tuotteissaan tulevaisuudessakin mahdollisimman pitkälle pohjoisia raaka-aineita. Varpu ja Hilla ovat hyviä esimerkkejä uraauurtavasta työstä tämän osalta.
– Meille on myös tärkeää tietää, mistä käyttämämme raaka-aineet tulevat. Aitous, vastuullisuus ja kotimaisuus ovat toimintamme ydinarvoja, summaa Kostiander.
Tornio Distillery
C/O Tornion Panimo Oy
Panimonranta 3, 95400 Tornio
+358 400 419 902
kaj.kostiander@tornionpanimo.fi
Myynti
+358 44 977 6716
tilaukset@tornionpanimo.fi
