Kotimaisen eli EU:n kotimarkkina-alueella tuotetun ruoan valikoima laajeni vapun aikana todella roimasti, kun 10 uutta jäsenmaata liittyi unioniin.
Toistaiseksi kotimarkkinan koilliskolkkaan on eksynyt vasta yksittäisiä elintarvikkeita uusista jäsenmaista, mutta jatkossa virta on todennäköisesti laajempi. Toisaalta suomalaisen tuotteen arvostuksen luulisi pitävän virran maltillisena. "Elintarvikkeiden valmistusmaa on osalle kuluttajista tärkeää ja he myös selvittävät alkuperän. mutta on myös kuluttajia, joille asialla ei ole mitään merkitystä", sanoo Ullariikka Tapionlinnan Suomen Gallup Elintarviketieto Oy.
Tapionlinna huomauttaa myös, että EU:n myötä jako kotimaisiin ja ulkomaisiin ei riitä, vaan yhteisten kotimarkkinoiden takia suomalaista tuotetta haluavan pitää valita myös kotimaisen ja suomalaisen välillä.
"Kotimaiseksi mainostettu saattaa olla ei-suomalainen."
Tutkimusyritys kartoitti tammikuun alussa Suomen Elintarviketyöläisten Liiton ja Kunta-alan ammattiliiton toimeksiannosta suomalaisten käsityksiä elintarvikkeiden valmistusmaasta. Tieto valmistusmaasta oli erittäin tärkeä noin neljännekselle. Noin 10 prosentille vastanneista tieto ei ollut tärkeä.
Elintarvikkeiden maahantuonnin lisääntymisen ja kansainvälisten kauppaketjujen esiinmarssin uskotaan vaikuttavan kuluttajiin ainakin kahdella tavalla.
Ne kuluttajat, joille suomalaisuus on tärkeää, valpastuvat entisestään ja lukevat yhä tarkemmin tuoteselosteet. Osalle taas alkuperämaalla ei ole jatkossakaan sen kummempaa merkitystä, vaan esimerkiksi halpa hinta ohjaa päätöksentekoa, Tapionlinna arvioi.
Tapiolinnan mukaan valmistusmaan selvittäminen ei ole kuluttajalle aina helppoa, vaan esimerkiksi tammikuisessa tutkimuksessa JyväsHyvän Paussi keksiä luultiin vanhan mielikuvan perusteella virheellisesti suomalaiseksi.
"JyväsHyvä riittää kuluttajalle signaaliksi suomalaisuudesta, vaikka kyseinen keksi oli valmistettu Tshekeissä. Toki suurin osa JyväsHyvän kekseistä valmistetaan Suomessa", Tapionlinna huomauttaa.