Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallitus yllätti opposition ilmoittamalla laskevansa turpeen verotusta ja korottamalla metsähakkeen tukea. Nämähän ovat toimia, joita myös perussuomalaiset ja keskusta ovat korostaneet omissa linjanvedoissaan.
Samalla heitettiin hyvästit hallituksesta Fennovoimapäätöksen saattelemana lähteneiden vihreiden energiapolitiikalle, jonka silmätikkuna etenkin turve on ollut. Vihreiden ansiosta tai syystä, katsantokannasta riippuen, turpeen verotusta on kiristetty ja metsähakkeen tuotantotukea alennettu. Näiden toimien seurauksena kotimainen energiantuotanto on ajettu ahtaalle.
Turpeen vero- ja metsähakkeen tukipolitiikka yhdessä kivihiilen maailmanmarkkinahintojen laskun kanssa ovat johtaneet hiilen käytön rajuun kasvuun Suomessa. Viime vuonna hiilenpoltto lisääntyi yli kolmanneksella ja sama tahti on jatkunut tänä vuonna. Kivihiiltä pidetään yhtenä suurimmista syntipukeista ihmisen aikaansaamaan ilmastonmuutokseen, joten tässä suhteessa vihreiden ajama linja on johtanut ojasta allikkoon.
Stubb kertoi hallituksensa uusista tavoitteista eduskunnan energiakeskustelussa tiistaina. Toisin kuin etukäteen ennustettiin keskustelusta ei muodostunutkaan ydinvoimaväittelyä, vaan huomio kohdistui turpeeseen ja metsähakkeeseen. Oppositiopuolueet, perussuomalaiset ja keskusta, kiittelivät vuoronperään hallitusta linjauksista.
Turve on ympäristön kannalta ongelmallinen energialähde. Sitä ei pidetä uusiutuvana energiana, sillä sen uusiutumisaika on pitkä, 2 000–3 000 vuotta. Turvetuotanto puolestaan saastuttaa vesistöjä.
Turpeen käyttöä puoltaa kuitenkin sen kotimaisuus. Kaikki työ ja raha jää oman maan markkinoille, toisin kuin kivihiilessä, joka on kokonaan tuonnin varassa.
Turve on erittäin merkittävä toimeentulon lähde pohjoisessa Suomessa. Jos se pääsee vihreiden pannasta, tietää se tuiki tärkeitä työpaikkoja alueille, joissa työt ovat tiukassa. Stubbin mukaan turpeen käytön lisääminen saattaa tuoda jopa tuhat uutta työpaikkaa pohjoiseen.
Metsähake on uusiutuvaa energiaa, joten sen käytölle ei ympäristöpoliittisista syistä ole estettä. Niin ikään metsähakkeen lisäämisellä on merkittävä työllisyyttä parantava vaikutuksensa.
Metsäteollisuus hieman jarruttelee hakeintoa, sillä se pelkää omien raaka-ainevarantojensa ehtymistä ja sen myötä tapahtuvaa puun hinnan nousua.
Suomessa puuta kuitenkin riittää hyvin, sillä puun vuotuinen kasvu on selvästi käyttöä suurempi. Ilmaston lämpenemisen myötä puun kasvun uskotaan kiihtyvän tulevaisuudessa.
Turvetuotannon sen paremmin kuin metsähakkeen käytön kasvattaminen ei saa tapahtua ympäristön kustannuksella.
Suomi myy itseään maailmalla johtavana ”cleantechin”, puhtaan teknologian, kehittäjänä. Tämän tulee näkyä myös lisättäessä kotimaisten energialähteiden käyttöä.
Pääkirjoitus