Janne Holopainen haluaa kehittää kotimaisista, niin sanotuista b-luokan kaloista jotain ihan uutta.
Pöydällä oleva pussi on pullollaan rapsakan näköisiä pikkukaloja. Paistettuja muikkuja ne muistuttavat, vaan eivät ole – paistettuja eivätkä muikkuja.
– Tässä on kuivattua kuoretta. Hyvää energiaa esimerkiksi urheilijoille, vaelluksella naposteluun tai penkkiurheiluun majoneesidipin kanssa, luettelee Janne Holopainen, kalakauppias ja erikoisen tuotteen kehittäjä.
Rovaniemen Pöykkölässä Kalapalvelu-yritystään pyörittävälle Holopaiselle tuotekehitys on suuri intohimo.
Erityisesti kotimaisten, niin sanottujen b-luokan kalojen arvostuksen nosto on hänen tavoitteenaan.
Ruokakalana monelle tuntematon kuore, toiselta nimeltään norssi, sopii tuotekehittelyn kohteeksi mainiosti.
Kalastuksessa sen rooli on olla lähinnä muun saaliin sivutuotteena, eikä pientä muikkua muistuttava lohen sukulainen nauti kummoista arvostusta. Sen Holopainen haluaa muuttaa.
– Hajuhan siinä on tuoreena todella voimakas, sellainen pistävä, mutta ei minusta kauhean paha. Maku on kuhan ja muikun välillä, muikkua parempi, Holopainen summaa.
Holopaisen mukaan kuoreesta on moneksi. Siitä osoituksena on, että Rovaniemellä kuivatut kuoreet ovat päätyneet jopa suklaan raaka-aineeksi. Vaasasta löytynyt yhteistyökumppani valmistaa artesaanisuklaata, jossa on kokonaisia kuivattuja kuoreita.
– Se on sen verta erikoinen tuote, ettei sitä suuria määriä mene, mutta aina sitä joku ottaa testattavaksi.
Pohjois-Karjalasta kotoisin olevalle Holopaiselle kuore on jo nuoruudesta tuttu kala. Silloin sitä pyydettiin varta vasten isoja määriä.
Idean kuivattuun kuoreeseen hän sai kuitenkin vasta, kun Jukka Ylipulli toi hänelle Japanista tuliaisena kuivattuja kaloja. Maistiaiset käynnistivät tuotekehittelijän ideointiprosessin.
– Japanissahan kuivattu kala on iso juttu. Päätin ottaa selvää, miten sitä tehdään ja kokeilla sitä kotimaiseen kuoreeseen. Siitä se sitten lähti.
Tuorekurkulle tuoksuva kuore
Pitkulainen kala, joka rasvaevineen muistuttaa pientä muikkua, mutta on sitä solakampi. Suuri suu ja leuoissa pitkiä teräviä hampaita.
Sisävesissä pituus 7–12 senttiä, merialueilla 15–20 senttiä.
Hyvä tuntomerkki on voimakas, tuoretta kurkkua muistuttava tuoksu.
Yleinen sisävesissä etelästä aina Oulujoen vesistöön saakka. Satunnaisia esiintymiä pohjoisempanakin aina Kittilässä asti.
Kookkaampaa muotoa kutsutaan merialueella norssiksi.
Kainuun maakuntakala.
Lähde: www.luontoportti.com
