Ko­ti­mai­sia kink­ku­ja riittää no­peim­mil­le

Kotimaisen kinkun tuotantovaje uhkaa jättää osan suomalaisista joulupöydistä ilman suomalaista potkaa. Kinkkua pöytään kuitenkin saadaan, sillä kauppiaat ovat paikanneet vajetta muun muassa tanskalaisilla herkuilla.

Ravintolakokkiopiskelijat Matti Tolonen, Sari Väyrynen, Minna Hintsala ja Mika Spets pitävät kotona paistetusta perinteisestä kinkusta.
Ravintolakokkiopiskelijat Matti Tolonen, Sari Väyrynen, Minna Hintsala ja Mika Spets pitävät kotona paistetusta perinteisestä kinkusta.

Kotimaisen kinkun tuotantovaje uhkaa jättää osan suomalaisista joulupöydistä ilman suomalaista potkaa. Kinkkua pöytään kuitenkin saadaan, sillä kauppiaat ovat paikanneet vajetta muun muassa tanskalaisilla herkuilla.

Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Veli Saarenheimon mukaan sikapula on Euroopan laajuinen ongelma. Tuontikinkun kokonaismäärä näyttää Saarenheimon mukaan kuitenkin jäävän tänä vuonna alle viime vuoden kymmenen prosentin siivun.

Tästä huolimatta huolimatta kauppiaat ovat joutuneet kuitenkin täydentämään varastojaan maan rajojen ulkopuolelta tuoduilla kinkuilla. Raksilan K-Citymarketin kauppias Jari Tenhunen kertoo pakastelaareista löytyvän tanskalaista kinkkua ensimmäistä kertaa, koska kotimaista kinkkua ei saatu täysiä tilausmääriä.



Hintojen noususta
kahta mieltä


Saarenheimo ja Tenhunen kannustavat ihmisiä hankkimaan kinkkunsa ajoissa, jotta varmasti saa haluamansa. Suosituin kinkkumalli on edelleen harmaasuolattu pakastekinkku, kotimaisena tai ei.

"Määrät on aikalailla samoja kuin joka vuosi. Suomalaiset syövät kinkkua noin 6 miljoonaa kiloa ja 600 000 kappaletta", Saarenheimo listaa.

Saarenheimon mukaan hintataso määräytyy kauppiaiden mukaan. Tällä hetkellä hinnat ovat viimevuotisella tasolla. Tenhunen ei kuitenkaan usko, että kinkkupula tulee näkymään hinnoissa, siitä pitää huolen kova kilpailu.

"Kinkkukauppa alkoi alkuviikosta, ja enemmänkin menekkiä olisi ollut. Paljon on varattu, ja paljon odotetaan menevänkin", hän summaa.

Kauppias ei ole vielä ehtinyt maistamaan valikoimaan hankittua tanskalaispotkaa. Maun hän ei kuitenkaan usko häviävän sinivalkoiselle kinkulle.

"Kotimainen työllistää kotimaassa, ja sitä halutaan suosia niin meillä kuin Tanskassakin. Tuskin kukaan kuitenkaan enää uskoo tanskalaisen olevan huonompaa."

Harmaasuolattu sulaa suussa

Kokkikouluttaja Eino Ervasti esittelee opetusravintola Hilikun joulupöytää, josta löytyy monenmoista kinkkumallia; on perinteistä harmaasuolattua, savupalvea, viljapossua ja kahdenlaista lihaa yhdistävää kalkkunakinkkua. Kouluttaja ei ole törmännyt suomalaiskinkun tuotantovajeeseen, vaan pöytään on löytynyt pelkästään kotimaisten valmistajien tuotteita. Tanskalaista kinkkua on aiemmin maistettu, eikä ero kuulemma ollut kummoinen.

"Kotimaata enemmän lihan laatuun vaikuttavat ravinto ja kasvuolosuhteet. Stressiliha ei maistu hyvältä", Ervasti kiteyttää. Ravintolakokiksi opiskeleva Mika Spets on samaa mieltä. "Tanskalainen kinkku on vetistä", hän lisää ykskantaan.

Spetsin ohella kinkkuja maistelemaan on kutsuttu opiskelijatoverit Sari Väyrynen, Minna Hintsala ja Matti Tolonen. Jokainen kertoo kotona paistetun perinteisestä harmaasuolattua kinkkua, ja se on yhä kaikkien suosikki, vaikka jouluna sitä saakin helposti liika-annostuksen.

Savupalvikinkun kaikki tiesivät entuudestaan maukkaaksi, ja positiivisin yllätys lautasilla onkin kalkkunakinkku. Kaksiväriset siivut saavat positiivista palautetta, ainakin niiltä jotka sitä maistoivat.

"Pitkälle jalostetut kinkut voivat maksaa jopa yli 18 euroa kilolta", Eino Ervasti kertoo. Harmaasuolattu kinkku on paitsi suosituin, myös huokein kinkkumalli.

Koska siinä ei ole säilöntäaineita, neljännen päivän jälkeen se alkaa haiskahtaa. Kahta viikkoa herkkua ei siis voi syödä.

Ilmoita asiavirheestä