Biopolttoaineiden käyttövelvoite koskisi kaikkia liikennepolttoaineita markkinoille toimittavia yrityksiä. Ne voivat itse ratkaista, miten ja millä polttoaineilla ne kattavat vaaditun bio-osuuden. Autoilija käyttäisi hieman biopolttoainetta ostaessaan bensiiniä tai dieseliä. Tärkeimmät biopolttoaineet ovat etanoli eli alkoholi ja kasviöljypohjaiset biodieselit.
Työryhmän mukaan ei kuitenkaan ole mahdollista edellyttää, että tarvittava biopolttoaine tuotettaisiin kotimaassa tai kotimaisista raaka-aineista. Toimijat valitsevat käytettävät biopolttoaineet itse markkinaehtoisesti, totesi työryhmä.
Etanolin ja biodieselin tuotantokustannukset ovat Suomessa samat kuin muualla Euroopassa, sillä raaka-aineiden hintataso on yhteismarkkinoilla sama. Euroopassa tuotetut biopolttoaineet eivät kuitenkaan nykyisillä markkinoilla pysty kilpailemaan esimerkiksi Brasiliassa tuotetun etanolin kanssa.
Raakaöljyn hinnan pitäisi työryhmän mukaan nousta 90--100 dollariin tynnyriltä, jotta nykyisten biopolttoaineiden tuotanto olisi kilpailukykyistä. Suomeen suunniteltujen etanolilaitosten tuotantokustannukset ovat runsaat 50 senttiä litralta, mikä vastaa noin 75--80 senttiä bensiiniekvivalenttilitraa kohti.
Maailman yhteenlaskettu etanolipolttoaineen tuotanto on noin 19 miljoonaa tonnia vuodessa. Trooppista sokeria jalostavan Brasilian osuus siitä on yli puolet eli 52 prosenttia. Toinen suuri tuottaja on Yhdysvallat, 43 prosenttia. Kasviöljypohjaisia biopolttoaineita tuotetaan 1,6 miljoonaa tonnia pääosin Euroopassa. Saksan osuus tuotannosta on 44 prosenttia, Ranskan 22 prosenttia ja Italian 17 prosenttia.
Työryhmä ehdottaa kehitysohjelman aloittamista uusien, toisen sukupolven biopolttoaineiden suomalaisten tuotantoteknologioiden kehittämiseksi. Se uskoo, että uusia teknologioita hyödyntämällä kotimaisista raaka-aineista voitaisiin valmistaa jopa 7--8 prosentin osuus vuonna 2020.