Puhemies Paavo Lipponen (sd.) perää uutta lähestymistapaa ja aloitteellisuutta pohjoiseen ulottuvuuteen Snöhvitin pettymyksen jälkeen. Hän kaipaa etenkin taloudellista hyötyä Pohjois-Suomen yrityksille, kun pohjoisen valtavia energiavaroja ryhdytään kansainvälisesti hyödyntämään.
Otollisen tilaisuuden tarjoaa pohjoisen ulottuvuuden uusi, kumppanuuden periaatteelle rakentuva toimintamalli, joka hyväksytään Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Norja ja Islanti ovat tulossa Venäjän ohella EU:n kumppaneiksi ja se tarjoaa Lipposen mukaan entistä paremman pohjan energiayhteistyölle pohjoisilla merialueilla.
Norja hakee jo yhteistyötä Venäjän kanssa juuri energiavarojen hyödyntämisessä ja tämä voitaisiin Lipposen mielestä ottaa pohjoisen ulottuvuuden piiriin, sikäli kuin kumppanit siitä kiinnostuvat.
"Suomella on siinä erityinen intressi monellakin tavalla. On kysymys EU:n energiapolitiikan ja energiahuollon kehittämisestä ja sitten pitäisi saada tämä pohjoinen taloudellisesti hyötymään", Lipponen sanoi Kalevalle. "Nyt pitäisi lähteä systemaattisesti liikkeelle, sillä kun näitä pohjoisia energiavaroja hyödynnetään idempänä, niin siihen luodaan kansainvälistä yhteistyötä ja meidän yritykset täällä pohjoisessa voisivat taloudellisesti hyötyä."
Lipponen pitää selvänä, että pohjoinen ulottuvuus kuuluu aivan listan kärkeen Suomen puheenjohtajuuden aikana. Maakaasutoimituksista syntynyt keskustelu tuo sen vain vahvempana esiin. Vladimir Putin on myös henkilökohtaisesti sitä ajamassa.
"Esitän, että Suomessa perustettaisiin pohjoista ulottuvuutta varten tällainen kotimainen rakenne, joku yhteistyö, elin tai tietysti voidaan puhua kokouksesta, jossa olisi mukana eri tahoja, alueita ja elinkeinoelämää."
Tarvitaan riittävän
vahvat peruskunnat
Syntymäkaupunkinsa Oulun Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen 120-vuotisjuhlakokouksessa juhlapuhujana vieraillut puhemies ei halunnut ruotia hallituksen perjantaina eduskunnalle jättämää kriisinhallintalakia. Lipponen korosti lopputuloksen painavan ja totesi, ettei menneitä kannata enää kaivella.
"Tärkeintä on, että asiasta on päästy eduskunnassa yhteisymmärrykseen ja saadaan laki valmiiksi, jotta Suomi voi osallistua täysimääräisesti Euroopan Unionin puolustusyhteistyöhön ja kriisinhallintajoukkoihin. On hyvä, että tämä on saatu pois päiväjärjestyksestä."
Kuntarakennekeskustelussa elinkeinopolitiikan ja palvelujen turvaamisen yhteys on Lipposen mielestä jäänyt syrjään. Siihen liittyy erottamattomasti kuntarakenne. Vain riittävän voimakkaat peruskunnat ovat riittävän kilpailukykyisiä turvatakseen palvelut.
"Korostan, että asiat kuitenkin ovat ja niiden tulisi olla kuntien omissa käsissä. Kunnissa pitäisi nähdä se että valtakunnalla, eikä kunnilla ole varaa siihen, että asia lykätään seuraavalle vaalikaudelle varsinkin, kun valtuustot ovat melko tuoreita vielä."
Lipposen mielestä on helppo sanoutua irti pakkoliitoksista. Mutta kuka vastaa siitä, että kuntarakenne edistää kilpailukykyä?
"Pitäisi kysyä, että miten pärjätään tässä globalisaatiokehityksessä, kun meillä pitää panna rakenteita uuteen uskoon", Lipponen korosti. "Silloin kyllä semmoinen rakenne, joka nojaa kilpailukykyisiin aluekeskuksiin ja joiden varaan voitaisiin luoda vahvoja peruskuntia. Kilpailukyky on välttämätön edellytys sille, että niitä palveluita voidaan rahoittaa."