Naudanlihan tuotanto on vähentynyt kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna tammi-toukokuun aikana. Tuotannon vähentyminen on näkynyt myös lihan kulutuksessa, sillä alkuvuonna naudanlihan kulutus laski noin kaksi prosenttia.
Vähentynyt tarjonta on ohjannut kuluttajia muihin vaihtoehtoihin, kuten siipikarjan ja sianlihan käyttöön.
"Loppuvuosi on tasapainoisempi, sillä tänä vuonna teurastukset painottuvat syksyyn. Koko vuoden tuotannon arvioidaan laskevan viidellä prosentilla", kertoo A-tuottajien hankintaedustaja Matti Myllylä Kalajoelta.
Ensi vuoden tilanteesta Myllylä ennustaa lähes samanlaista.
Viime vuonna lihaa tuotettiin yhteensä 91 miljoonaa kiloa, kun tämän vuoden ennuste on 87 miljoonaa kiloa. Tammi-toukokuun aikana kulutus on ollut jo reilu 39 miljoonaa kiloa tuotannon ollessa reilu 34 miljoonaa kiloa.
Lypsylehmien lukumäärä on vuodesta 2003 vuoteen 2004 vähentynyt noin 8 000 lehmällä, mikä on vaikuttanut merkittävästi syntyvien jälkeläisten määrään. Aiempina vuosina tuotanto on kuitenkin pysynyt tasapainossa, kun teuraseläinten keskipaino on noussut.
"Maitorotuisten sonnien keskipainot erikoistuneessa tuotannossa alkavat jo saavuttaa 350 kilon optimipainon, joten silläkään ei voida korvata väistämätöntä lihantuotannon supistumista".
Tuotanto tehostuu kolmivaihekasvatuksella
A-tuottajien tavoitteena on vähentää lihan hankinnasta aiheutuvia kustannuksia ja kannustaa emolehmä- ja pihvituotantoon.
Myös kolmivaihekasvatus tehostaa naudanlihan tuotantoa.
"Kolmivaihetuotannossa maitotiloilta vasikat lähtevät 1-3 viikon ikäisinä välikasvattamoihin. Välikasvattamoissa eläinten terveydentila tarkistetaan, kasvatus on tehokasta ja taloutta seurataan tarkasti. 5-6 viikon ikäisinä vasikat siirtyvät loppukasvattamoon", kertoo Myllylä.
Kolmivaihekasvatusta on käytetty 4-5 vuotta ja tulokset ovat olleet Myllylän mukaan erinomaisia. Tuotantotavan ansiosta myös eläintaudit ovat paremmin hallinnassa.
Tulevaisuutta Myllylä katselee myönteisesti.
"Maitomäärät pysyvät samana. Lihantuotantoa tehostetaan ja samasta eläimestä saadaan enemmän irti kuin aiemmin. Maatalousyrittäjyys tulee keskittymään yhä enemmän Etelä-Pohjanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle, Keski-Pohjanmaalle ja Ylä-Savoon. Täällä on mahdollisuuksia uusille yrittäjille ja tuotannon kasvulle", Matti Myllylä uskoo.
Mäntylän maatilan isäntä alavieskalainen Jarkko Kääriälä näkee lihatilanteen positiivisena.
"On hyvä, että naudan lihalle on kysyntää. Sehän voisi jopa nostaa sen hintaa", hän toivoo.
Toisaalta isäntä toivoo, ettei naudanlihantuotanto vähene.
"Muutoinhan ihmiset joutuisivat ostamaan ulkomaista lihaa, vaikka sen alkuperästä ja tuotantotavasta ei ole mitään varmuutta", Kääriälä pohtii.
Naudan lihan vähentyminen on näkynyt myös Kääriälän limousine-rodun tilalla.
"Aiemmin, kun ilmoitti teuraista, auto saapui 2-3 viikon päästä hakemaan lehmiä. Nyt saattaa olla, että teuraat haetaan jopa samana päivänä tai ainakin muutaman seuraavan päivän aikana", hän kertoo.
Emäntä- ja
nuorisopula
Maatalouden tilanteessa isäntää huolettaa nuorten vähäinen kiinnostus ammattiin.
"Nuoria on vaikea saada innostumaan maataloudesta. Karjanpito on sitovaa hommaa ja usein siksi maatalon nuoret lähtevät muihin ammatteihin," isäntä Jarkko Kääriälä harmittelee.
"Alalla on kova emäntäpula", kertoo ranualainen Oskari Ojala lähes vakavissaan.
20-vuotias nuori mies on Mäntylän tilalla työharjoittelussa. Lehmiin mies on tottunut jo pikkupoikana ja nyt kotitilalla aletaan kasvattaa emolehmiä.
"Tykkään tehdä töitä käsillä. Pellolla työnjäljen näkee suoraan", kertoo nuorukainen kiinnostuksestaan.
Mäntylän tilaa Jarkko Kääriälä hoitaa pääosin itse Minna-vaimon huolehtiessa lapsista, 5-vuotiaasta Laurasta ja 4-vuotiaasta Kimmosta.
Nähtäväksi jää, jatkaako jälkikasvu tilaa hamassa tulevaisuudessa.