Ko­ti­mai­nen laa­tu­hu­na­ja loppuu

Kotimaisella hunajalla olisi ottajia, mutta myytävä on käynyt vähiin. Kajaanilainen Osmo Latvakangas laskee, että satoa kertyi pesää kohti vain noin kaksi ja puoli kiloa. Keskivertosuvenakin hunajaa saadaan yli kymmenen kertaa enemmän.

Osmo Latvakangas laittaa mehiläispesiään talvikuntoon Kajaanin Kuluntalahdessa.
Osmo Latvakangas laittaa mehiläispesiään talvikuntoon Kajaanin Kuluntalahdessa.

Kotimaisella hunajalla olisi ottajia, mutta myytävä on käynyt vähiin. Kajaanilainen Osmo Latvakangas laskee, että satoa kertyi pesää kohti vain noin kaksi ja puoli kiloa. Keskivertosuvenakin hunajaa saadaan yli kymmenen kertaa enemmän.

"Satoi paljon ja oli ja viileää etenkin öisin. Mettä ei kertynyt kasveihin eivätkä mehiläiset lennä huonolla säällä. Edellisenä kesänä haittana olivat kovat tuulet", Latvakangas harmittelee.

Suomen Mehiläishoitajain liiton Kainuun yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Latvakangas on ollut kiinnostunut mehiläisistä koko ikänsä. Ahkerat meden kerääjät ja kasvien pölyttäjät tulivat tutuksi jo poikasena Etelä-Suomessa. Kajaanissa Latvakangas on hoitanut mehiläisiä 24 vuotta.

"Rahan takia tätä ei kyllä kannata tehdä. Mehiläisten seuraaminen, hoitaminen ja sadonkorjuu kiehtovat. Kainuussakin valtaosa noin 60 tuottajasta on muutaman pesän harrastajia."

Hunajasatoaan suoraan tuttaville ja erilaisissa tapahtumissa myyvä Latvakangas on huomannut, että kainuulaista hunajaa arvostetaan. Pääasiassa Kainuussa tuotetaan horsmahunajaa, joka on juoksevaa ja maultaan pehmeää.

"450 gramman purkilla pyysimme Seppälän markkinoilla 7 euroa, eikä kukaan moittinut kalliiksi. Ostaisivat laatikoittainkin, mutta kun ei ole, mistä myydä. Monelle eivät kelpaa Etelä-Suomessa tuotetut hunajat. Ne kun ovat yleensä rypsistä peräisin ja koostumukseltaan sekä maultaan aivan erilaisia."

Mehiläishoitajien keski-ikä lähenee jo 60:tä vuotta. Osmo Latvakangas sanoo, että alan pitäisi verkostoitua.

"Hintakin pitäisi saada paremmaksi. Elinkustannusindeksiin verrattuna tuottajahinta on laskenut selvästi viime vuosina."

Latvakangas ei moiti ulkomaisia hunajia, mutta pitää kotimaisia usein laadukkaampina.

"Myrkkyjä ei hunajasta löydy, oli se sitten mistä tahansa. Mehiläiset eivät kerää sellaista mettä, josta ne voisivat sairastua. Esimerkiksi Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen mehiläiset pysyivät meillä pesissään."

Mehiläishoitajain liiton toiminnanjohtaja Heikki Vartiainen kertoo, että missään päin maata ei viime kesänä päästy normaaliin hunajasatoon. Hankalin mesikesä mehiläisillä oli kuitenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

"Kauppa kyllä kävisi ja kysyntää on ulkomaillakin. Laatu myy ja lisämausteena tulee pohjoinen eksotiikka."

Kotimaisen hunajan hinta on vain noin 25 prosenttia kalliimpi kuin tuontihunajalla. Vartiainen uskoo, että kotimaisuudesta ollaan valmiita maksamaan enemmänkin. Varsinkin erikoishunajat, jotka on kerätty vaikkapa hillan tai puolukan kukkien medestä, kiinnostavat kovasti.

Mehiläisten arvo kasvien pölyttäjänä on suurempi kuin hunajantuottajina. Asia on tiedetty hyötykasvien viljelyksilläkin pitkään, mutta Suomessa pölytyspalveluilla on alettu käydä kauppaa vasta hiljattain.

Suomessa syödään hunajaa noin kolme miljoonaa kiloa vuodessa. Siitä kotimaista makeaa on yli puolet.

Ilmoita asiavirheestä