Suomessa kasvatettu kirjolohi on nyt ympäristöystävällisempää kuin aiemmin, kertoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Kirjolohen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet noin viidenneksellä kuluneen kymmenen vuoden aikana.
Etenkin kalanrehun kulutuksen vähentyminen suhteessa tuotantoon on pienentänyt kirjolohen niin sanottua hiilipyrstönjälkeä.
Tällä hetkellä kirjolohen hiilipyrstönjälki on keskimäärin noin kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä. Sian- ja broilerinlihaan verrattuna kirjolohen hiilipyrstönjälki on parhaimmillaan noin puolet pienempi.
Toisaalta yksi tuotettu kirjolohikilo rehevöittää vesistöjä noin kolme kertaa enemmän kuin yksi naudanlihakilo ja neljä kertaa enemmän kuin sianlihakilo. Broilerin etumatka kirjoloheen on vielä suurempi.
Kirjolohen ympäristövaikutuksia tutkivat MTT:n lisäksi myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Suomen ympäristökeskus. Ympäristövaikutukset laskettiin kalan koko tuotantoketjulle, joka alkaa rehun ja sen raaka-aineiden tuotantoprosessista ja päättyy pakkaukseen sekä fileointiin.