Kalajoki Kotikenttä on kova paikka Keski-Pohjanmaan maakuntaviestissä.
"Taitaa olla niin, että vain Haapajärvi on onnistunut voittamaan kotiladuillaan. Se ei ole helppo homma ollenkaan", Kalajoen joukkueessa toiseksi viimeisen osuuden hiihtänyt Kalle Junnikkala arveli.
Hiihtäjä-hiihtosuunnistaja Junnikkalan mielikuva on oikea, mutta muisti lyhyt: Haapajärvi ei toki ole ainoa kotiladuilla voittanut joukkue. Viestin pitkän historian aikana samaan ovat yltäneet myös Pedersöre (1989), Kälviä (1985), Kokkola (1959), Veteli (1957), Halsua (1954) ja Pyhäjärvi (1953).
Loppiaisena oli Junnikkalan ja kumppaneiden vuoro yrittää kotilatujen valloitusta, kun Keski-Pohjanmaan viestiherruudesta hiihdettiin Kalajoen laduilla.
"Voitto on toki mahdollista, mutta helpolla se ei tule. Nyt on Markolla tiukka paikka", Junnikkala mietti, kun oman joukkueen ankkuri Marko Santapakka huhki metsässä 43 joukkueen letkan keulilla.
Kävi kuten Junnikkala arveli: Kalajoki taipui kisan voittotaistelussa kolmanneksi. Viimeisten satojen metrien aikana isäntien edelle pyyhkäisivät Uusikaarlepyy ja Pietarsaari.
Kalajoki hävisi kokonaismitaltaan 60,8 kilometrin kisassa voittaja Uusikaarlepyylle vain 5,4. Pietarsaari oli 4,6 sekuntia Kalajokea parempi. Erot olivat pienet, mutta todellisuudessa Santapakka oli loppupuristuksessa aseeton.
"Yritin omaa ratkaisuani nousussa pari kilometriä ennen maalia. Kaverit eivät kuitenkaan tippuneet kyydistä. Pääsin vielä stadionalueella leikkiin mukaan, mutta loppusuoralla minulta loppuivat paukut", Santapakka kertoi.
Santapakka
työjuhtana
Santapakan kiriruuti kastui 10 kilometrin mittaisella ankkuriosuudella. Kärkikolmikko oli koko osuuden ajan tiiviissä ryppäässä, mutta vetojuhdan hommat lankesivat yksin Santapakan harteille.
"Yritin minä tarjota vetohommia muillekin, mutta ei se paikka niille kelvannut", Kalajoen ankkuri kertoi.
Santapakan oli pakko huolehtia, että vauhti pysyy tasaisena. 32-vuotaan hiihtäjän harjoituspohja ei olisi kestänyt nykivää ja poukkoilevaa matkavauhtia.
"Harjoitustahti ei ole ollut aivan samaa kuin joskus ennen. On tuota ikää jo sen verran, että hiihtämistä tärkeämpi osa elämää on kotona ja työpaikalla."
Uusikaarelpyyn ja Pietarsaaren ankkureina hiihtäneille Mats Jakobssonille ja Niklas Wiikille työnjako sopi varsin mainiosti. Erityisesti loppukirissä pisimmän korren vetänyt Jakobsson oli pelin henkeen tyytyväinen.
"Olin varma, tai siis aika varma, että voitan, jos pääsemme porukalla loppusuoralle. Tiesin, että minun sprinttini on tässä sakissa kovaa valuuttaa", uusikaarlepyyläinen totesi.
Nuorisotyö
tuo tulosta
Uusikaarlepyy voitti viestin nyt neljännen kerran peräkkäin. Ankkuri Jakobsson oli ensimmäistä kertaa ykkösjoukkueen leivissä ja hoiti hommansa tyylikkäästi kotiin.
"Vaikeuksia ei ollut. Kestin Santapakan rykäisyn ylämäessä oikein hyvin."
Voitollaan Uusikaarlepyy nousi Keski-Pohjanmaan viestin voittoputkitilastossa toiseksi. 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa viestiä hallinnut Pedersöre on kahdeksalla peräkkäisellä voitollaan vielä omassa kastissaan.
"Siinäpä meille on sopivasti haastetta", Jakobsson sanoi.
Haaste on hyvä ottaa vastaan, sillä Uusikaarlepyyn maastohiihto on terveellä pohjalla. Voittajajoukkueen hiihtäjät ovat kaikki oman kylän poikia ja tyttöjä.
"Meillä on tehty kymmenen vuotta hyvää juniorityötä. Työn tulos on nyt näkyvissä", Jakobsson kehaisi.
Vuosi sitten Uusikaarlepyy ratkaisi voiton jo ensimmäisten osuuksien aikana. Nyt se oli viestin kärjessä vain viimeisten satojen metrien aikana. Niukka voitto oli leveää makeampi: ainakin ankkuri Jakobsson hymyili kuin se kuuluisa Hangon keksi.
"No, mutta tämähän oli minulle ensimmäinen voitto. Maistuu todella makealle."
Uusikaarlepyy oli viestin ykkönen joukkueella Robert Blomqvist, Linda Söderholm, Philip Stråka, Peter Östman, Emilia Ek, Tobias Romar, Markus Nilsson ja Jakobsson. Kaupungin ykköstykki Sam Sunsted valitsi maakuntaviestin sijasta kisareissun Kiinaan.
Törnvall nosti
isäntien osakkeita
Kalajoen sijoitus tippui viime vuoden viestistä pykälällä. Paikka kolmen parhaan joukossa oli hiihtäjien mielestä kuitenkin riittävän hyvä saavutus.
"Hyvä sijoitus, vaikka ainahan kisasta haetaan voittoa", ankkuri Marko Santapakka totesi.
Kalajoen riveistä puuttui akillesjänneleikkauksesta toipuva Hannu Oja, eivätkä joukkueen mieshiihtäjät muutenkaan olleet aivan elämänsä terässä: Kalle Junnikkala on keskittynyt lähinnä työn tekoon, ja viesti oli hänelle talven ensimmäinen maastohiihtokisa. Mauno Juolan paras isku oli hukassa, ja Simo Törnvallkin luokitteli itsensä harrastelijaksi.
"Tällainen vanha mieshän minä olen. Treenimäärä on puolet siitä mitä nuorempana."
Vaatimattomuudestaan huolimatta juuri Törnvall nosti Kalajoen mukaan voittotaisteluun. Hän hilasi joukkueen kisan neljännellä osuudella (10 km perinteinen) Kalajoen seitsemänneltä sijalta toiseksi.
Törnvallin jälkeen hiihtäneet juniorit olivat tiistaina menopäällä. Vilma Nikula ja Tapani Kärjä pitivät joukkueensa kakkosena. Molemmat olivat omien osuuksiensa kolmanneksi nopeimmat hiihtäjät.
"Meni aika hyvin, vaikka jännitti ihan hulluna, kun olin eka kertaa ykkösjoukkueessa", Nikula huokaisi.
Nikula luokitteli maakuntaviestin tärkeäksi etapiksi nuorelle hiihtäjälle. Hiihtäminen aikuisten miesten kanssa samassa joukkueessa on kokemuksena mahtava.
Kalajoki hiihto joukkueella Mauno Juola, Marika Suni, Joona Kurikkala, Simo Törnvall, Vilma Nikula, Tapani Kärjä, Kalle Junnikkala ja Marko Santapakka.