Väestökadon kurimuksessa taistelevat kunnat ovat ryhtyneet kampanjoimaan sen puolesta, että muualle opiskelemaan muuttavat nuoret pitäisivät kirjansa vanhassa kotikunnassa. Kunnat jopa maksavat opiskelijoille kotikuntauskollisuudesta. Kunnallistalouden kannalta opiskeluikäinen on kuitenkin kunnalle enemmän rasite kuin rahasampo.
Opiskeluikäinen kansalainen ei tuo kunnalle lisää valtionosuuksia, vaan mieluummin vähentää niitä.
Kunta hyötyy opiskelijasta vain, jos tämä opiskelun ohella ansaitsee niin paljon, että maksaa kunnallisveroa.
Valtionosuusjärjestelmä kohtelee opiskeluikäistä kaltoin sen vuoksi, että valtio maksaa nuoresta ja terveestä, jo peruskoulun ohittaneesta kuntalaisesta vain hyvin vähän sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuutta. Valtio kuitenkin perii kaikista kuntalaisista ikään katsomatta kunnilta samansuuruisen omarahoitusosuuden, joka on huomattavasti suurempi kuin opiskelijasta maksettavat valtionosuudet.
Tasaus kaventaa eroa
Erotus on noin 1 150 euroa vuodessa kunnan tappioksi. Tätä eroa kaventaa jonkin verran valtionosuuksiin sisältyvä verotulojen tasaus, jonka suuruus riippuu kunnan asukkaiden keskimääräisestä tulotasosta.
Esimerkiksi Ylivieskassa verotulojen tasauksen vaikutus on 250 euroa asukasta kohti. Opiskeluikäinen tuottaa näin noin 900 euron vuotuisen kunnallistaloudellisen tappion valtionosuuksien kautta.
"Pienemmissä ja köyhemmissä kunnissa verotulojen tasauksella on suurempi merkitys, mutta epäilen, ettei se kata missään kunnassa valtionosuuksissa tulevaa alijäämää", Ylivieskan kaupunginkamreeri Kauko Sarkkinen toteaa.
Kunnallisvero ratkaisee
Tutkija Olavi Kallio Tampereen yliopiston kuntatieteen laitokselta vahvistaa Sarkkisen laskelmat oikeiksi.
"Kunnan omarahoitusosuus valtionosuuksiin on huomattavasti suurempi kuin opiskeluikäisen kunnalle tuottamat valtionosuudet. Kunnan talouden kannalta ratkaisevaksi jää se, kuinka paljon opiskelija tienaa muuten. Eli maksaako hän kunnallisveroa", Kallio toteaa.
Kauko Sarkkinen pohtii myös sitä, kuinka paljon opiskelijat esimerkiksi loma-aikoinaan käyttävät kunnan palveluja.
"Se on tiedossa, että hammashuollon palveluja opiskelijat käyttävät täällä, vaikka opiskelupaikka on muualla. Se johtuu meidän erinomaisista palveluistamme. Täällä hammaslääkäriajan saa heti", Sarkkinen sanoo.
Opiskelijat ratkaisevat kotipaikkansa myös sillä perusteella, mitä etuisuuksia heille itselleen siitä koituu. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla opiskelevat usein vaihtavat kotikunnakseen opiskelupaikkakunnan, koska se tarjoaa mahdollisuuden edullisempiin joukkoliikenteen palveluihin.
Opiskelupaikkakunnalleen opiskelija on tuottoisa, koska paikkakunnalla toimiva oppilaitos saa opiskelijasta huomattavan valtionosuuden. Sillä maksetaan muun muassa opettajien palkka, josta tämä maksaa kunnallisveroa.
Imago tärkeä
Kärsämäen kunta maksaa kirjansa kuntaan jättäville opiskelijoille 200 euroa niin sanottua opiskelijarahaa vuodessa. Kunnanjohtaja Riitta Hokkasen mukaan kirjoilla pysyvät opiskelijat hyödyttävät kuntaa myös taloudellisesti. "Hyöty ei tosin ole kovin suuri."
Kärsämäki saa verotulojen täydennystä asukasta kohti Ylivieskaa enemmän. Hokkanen perustelee hyötyä myös sillä, että kunta ei ole velvollinen tarjoamaan erityisiä palveluja nuorille opiskeluikäisille.
"On se myös imagokysymys. Kirjansa täällä pitävät opiskelijat ehkä todennäköisemmin palaavat valmistuttuaan kotiseudulle", Hokkanen toteaa.
Tänä vuonna ensi kertaa haettavana ollutta opiskelijarahaa myönnettiin Kärsämäellä useille kymmenille opiskelijoille.