Oulu Erehdyttävästi Kajaanin teatterin johtajan Kristian Smedsin näköinen mutta nuorempi Jouni Haapakoski (s. 1978) liikkuu Rotuaarilla ja etsii mielenkiintoisen näköisiä ihmisiä.
Tumma, parrakas nuorimies tarkkailee ohikulkijoita ja jos hyvät kasvot, erikoinen tyyppi tai omaperäinen tyyli löytyy, hän pyytää luvan kuvata.
Kuvat lähtevät Lontooseen, The Face -muotilehden toimitukseen ja parhaat julkaistaan kerran kuukaudessa Street ups -palstalla.
Ylivieskasta Helsingin kautta Ouluun kulkenut Haapakoski kuuluu 50 nuoren lupaavan valokuvaajan rinkiin, jonka YPU (Young Photographers United) valitsi vuoden 2002 hakijoiden joukosta. YPU:n piirissä on kuvaajia New Yorkista Hong Kongiin. Jouni on ensimmäinen suomalainen.
YPU antaa potkua
YPU on säätiö, joka auttaa lupaavia nuoria valokuvaajia kehittämään ammattitaitoaan kohti taiteellista yrittäjyyttä. Säätiö tukee nimenomaan vielä ammattilaiskentillä tuntemattomia, nousevia kykyjä, joilla on kunnianhimoa ja pyrkimys menestyä. YPU:n keskuspaikka on Bryssel.
Haapakoski odottaa YPU:lta lähinnä töitä ja kontakteja.
"Se on hyvä, että tutustuu alan ihmisiin kansainvälisesti. Sieltä tulee potkua ja saa intoa ruveta kuvaamaan", freelancer-valokuvaajaksi tunnustautuva Jouni pohtii.
YPU:n valokuvaajaverkko kattaa jo kolme maanosaa. Eniten kuvaajia on Euroopasta ja Yhdysvalloista, joitakin myös Latinalaisesta Amerikasta. Etenkin Afrikka ja Oseania ovat YPU:n jäsenistössä yhä valkoisia läiskiä.
"Toiminta on keskittynyt isoihin kaupunkeihin", Jouni kertoo.
Euroopasta YPU-kuvaajia on 16 maasta. Pohjoismaat ovat hyvin edustettuina: Ruotsista, Tukholmasta on mukana kaksi kuvaajaa, Tanskasta, Kööpenhaminasta yksi. Norjasta mukaan valittu nuori lupaus asuu Stavangerissa.
Valokuvaus, kihlattuni
YPU kaitsee valitsemiaan tekijöitä vähintään kolme vuotta. Organisaatio markkinoi heitä, hakee yhteyksiä eri yrityksiin, lehtiin sekä yhteisöihin ja pyrkii saamaan rinkiin kuuluvia kuvaajia esille.
The Face -lehti on YPU:lle yksi tällainen yhteistyökontakti.
YPU on valinnut jo kolme 50 kuvaajan kansainvälistä ryhmää. Toiminta alkoi syyskuussa 2001. Organisaation verkkosivuilla on kultakin kuvaajalta kymmenen kuvan valikoima. Kuvaaja voi lähettää sisään uusia kuvia ja näin päivittää mininäyttelyään.
Muuten kuvaajat esitellään netissä turhankin ytimekkäästi: nimi ja kotipaikka sekä lyhyt siteeraus esimerkiksi suhteesta valokuvaukseen.
Jounin kohdalla lukee: "Valokuvaus ja minä menimme kihloihin 1995 ja olemme yhä hulluna toisiimme."
Punkkarien heinäkuu
Oululaiskuvaaja kuuli YPU:sta ensimmäisen kerran Pohjoisen Valokuvakeskuksen kautta. Mukaan pyrittiin hakulomakkeella ja valokuvilla. Jouni Haapakoski yllättyi valinnastaan, sillä hän ajatteli, että tarjokkaita oli varmasti runsaasti.
Jouni opiskeli ammattinsa 90-luvun puolivälissä harjoittelijana helsinkiläisessä valokuvausstudiossa. Alan kouluja hän ei ole käynyt.
Työkseen Jouni tekee kuvauksia eri yrityksille. Lisäksi musiikkia harrastava nuorimies on valokuvannut paljon bändejä ja niiden levynkansia. Uusin projekti on Jukka Takalon sooloalbumi.
Aknestik-yhteydet näkyvät myös Jounin YPU-kuvavalikoimasta. Kaksi kuvista on otettu Kalajoen Hiekkasärkillä Vedenpaisumus-levyn kantta varten. Samalla syntyi Aknestikille musiikkivideo, joka nähtiin viime elokuussa Oulun musiikkivideofestivaaleilla. Jounilla on sormet pelissä myös liikkuvan kuvan puolella.
"Nyt olen kuvannut kaksi kuukautta oululaisia ihmisiä. Törmäsin puistossa istuskelleeseen punkkarityttölaumaan ja kuvasin ne kaikki tarjolle heinäkuun numeroon", kertoo Jouni.
The Face haluaa spontaaneja kuvia, ei valmisteltuja poseerauksia. Lisäksi lehti toivoo paikallisuuden näkyvän esimerkiksi mainostekstien välityksellä. Onhan eri asia, onko taustalla kiinalaisia kirjainmerkkejä vai suomea.
"Olisi helppo soittaa kavereille ja sanoa, että laittakaapa jotain outoja vaatteita päälle. Punkkarityttöjen kuvissa näkyy taustalla Letkunpuiston Piccolo-grilliä."
Isän esimerkki
Jouni Haapakosken mielestä osa YPU:n porukasta on ihan älyttömän hyviä kuvaajia teknisesti ja ideoiltaan, toiset eivät ihan niin hyviä. Jounin suosikki on tanskalainen Ulrik Jantzen.
Jounin kuvavalikoimassa on yksi mustavalko-otos omasta isästä ylivieskalaisella sänkipellolla. Isä Juha Haapakoski on harrastanut luontokuvausta. Siitä Jounikin sai valokuvaamisen kipinän.
"Meillä on laaja, hörhö suku, jossa on taidemaalareita, muusikoita ja valokuvaajia. Kultturelli suku on varmasti vaikuttanut uravalintaan", uskoo Jouni.
Hän kertoo harkinneensa yhteisnäyttelyä jonkun toisen ypu-laisen kanssa, mutta Oulussa ei ideasta innostuttu eikä tuntunut löytyvän tiloja. Suhtautuminen nuoria, 'nimettömiä' kohtaan on nuiva.
"Mieluummin sitten näyttely vaikka baarissa, missä ihmisiä liikkuu, kuin yrittää päästä gallerioihin...", hän toteaa tyrmättynä.
Helmikuussa 2004 Jounilla on näyttely Ylieskatalo Akustiikassa.
"Luultavasti esillä tulee olemaan isoja, luonnossa otettuja mustavalkovedoksia ihmisistä", hän ennakoi.