Ko­ti­jää­te­lö­kus­ki on lasten idoli

Vaalean sininen auto kurvaa nurkan takaa ja soittaa tutun sävelen. Kotijäätelöautoa kuljettavan Jussi Honkasen ura tuntuu olevan monelle lapselle unelma-ammatti. Reitin varrella auton taakse saattaa kertyä jonoksi asti lapsia, jotka tulevat uteliaana katselemaan ja kyselemään.

Jäätelöautokuski Jussi Honkasen mukaan suomalaisia eivät makeat jäätelömaut innosta, vaan runsaasta valikoimasta parhaimmalle maistuvat edelleenkin perinteiset vanilja ja mansikka.
Jäätelöautokuski Jussi Honkasen mukaan suomalaisia eivät makeat jäätelömaut innosta, vaan runsaasta valikoimasta parhaimmalle maistuvat edelleenkin perinteiset vanilja ja mansikka.
Kuva: Riskilä Satu

Vaalean sininen auto kurvaa nurkan takaa ja soittaa tutun sävelen. Kotijäätelöautoa kuljettavan Jussi Honkasen ura tuntuu olevan monelle lapselle unelma-ammatti. Reitin varrella auton taakse saattaa kertyä jonoksi asti lapsia, jotka tulevat uteliaana katselemaan ja kyselemään.

"Yleensä he haluavat tietää paljonko maksaisi, jos ostaisi koko jäätelölastin tai kyselevät montako jäätelöä autoon mahtuu. Lapsista tämä vaikuttaa maailman parhaalta työltä", Honkanen nauraa.

Jäätelöauton ajaminen on kuitenkin kesän kuumuudessa kovaa hommaa. Reitin varrelle kertyy päivän mittaan 60-70 pysähdystä, joiden väli on vain viisi minuuttia. Ruokapaussilla sentään ehtii hörppäämään kupin kahvia ja syömään evästä.

Vakituisena jäätelömyyjänä Honkanen on puuhannut jo useamman vuoden, vaikka ei koskaan kuvitellutkaan päätyvänsä alalle. Jäätelömyyntiä tehdään iltaisin ja Honkasen mukaan ammatti vaatii työaikojensa takia oikeaa asennetta.

"Tätä työtä ei jaksa tehdä, jos siitä ei todella tykkää. Monesti päivät saattavat venyä hyvinkin pitkiksi."

Honkasen päivärytmiin työ sopii kuitenkin mainiosti, se on itsenäistä ja lisäksi asiakaspalvelutyötä, joka tuntuu Honkasen omalta alalta.

"Ainoana huonona puolena on se, että kesällä autossa todella kuuma. Tiukka tahtikaan ei enää haittaa, mutta vapaa-ajalla en noudata minkäänlaisia aikatauluja."

Tunnusmelodiaa soitetaan jokaisella pysähdyspaikalla vähintään kolme kertaa. Soittokertoja kertyykin jokaiselle päivälle noin 200 kertaa tai enemmänkin. Jäätelömyyjän korva kuitenkin turtuu melodiaan.

"Joskus täytyy oikein miettiä onko tunnuksen jo soittanut vai ei, koska siihen ei enää kiinnitä mitään huomiota. Vain harvoin asukkaat valittavat tunnussävelestä, paremminkin siitä, että se kuuluu liian hiljaisella."

Palaute koskeekin yleensä sitä, että jokin tuote on loppu. Jos tunnussävel häiritsee matkan varrella olevia asukkaita auto muuttaa reittiä, soittaa säveltä hiljaisemmalla tai ei ollenkaan.

Vaikka jäätelöautojen reitit vaihtuvat parin viikon välein, Honkanen tuntee asiakkaat sekä Oulun ja sen ympäristön kadut kuin omat taskunsa.

"Mukavaa työssä on, kun tapaa uusia ja vanhoja tuttuja ja voi jutustella jäätelömyynnin ohessa", puheliaaksi itseään kuvaileva Honkanen kertoo.

Touko-, kesä- ja elokuu ovat jäätelömyynnin sesonkiaikaa. Nyt meneillään oleva lomakausi näkyy Honkasen mukaan jäätelömyynnissä ainakin kaupunkialueella. Kesäaikaan jäätelöautoja on liikkeellä kahdeksan tai yhdeksän.

Ilmoita asiavirheestä