Lisätuen maksaminen kotona lastaan hoitaville vanhemmille on harvinaista, mutta yhä useampi kunta harkitsee sitä vaihtoehtona kunnalliselle päivähoidolle.
Kotihoidon lisätukea maksetaan tällä hetkellä vain parissakymmenessä kunnassa. Tuen määrä ja myöntämisperusteet vaihtelevat suuresti.
Oulu sijoittuu nimikkolisänsä kanssa päivähoito- ja perhetyön johtajan Leila Kerolan arvion mukaan keskivaiheille. Tuki on kohtuullinen: 185 euroa, mutta perusteissa olisi Kerolankin mukaan parantamisen varaa.
Oululisästä on keväästä saakka keskustelu varsin tiukasti. Nykyisen mallin mukaan vanhempien on jäätävä palkattomalle vapaalle vakinaisesta työstä tai keskeytettävä päätoiminen opiskelu, jotta tuki tulee tilille. Pätkätyöläiset eivät pääse nauttimaan Oululisästä, eivätkä työttömät, kotona työtään tekevät yrittäjät tai perhepäivähoitajat.
Jos vanhemman työsuhde on ennen äitiyspäivärahakauden alkua kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta, on hän oikeutettu tukeen.
Oululisän maksamisperusteita pidetään yleisesti epäoikeudenmukaisina. Muutosta perusteisiin vaadituissa sosiaali- ja terveyslautakunnassa pitkään lojuneissa aloitteissa puututaan juuri ehtoihin.
Valtuutettu Pasi Orava (vihr.) näkee tuen myöntämisessä paljon mätää. Etuus on hänen mielestään kohdennettu niille perheille, jotka ovat ehtineet vakiinnuttaa asemansa työelämässä jo ennen lapsen syntymää. Hänen mielestään maksukäytäntö rikkoo kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatetta.Hän on muistuttanut, että nykyisin lapsiperheiden elämä on pirstaleista pätkätöineen ja työttömyysjaksoineen.
Myös muissa aloitteissa puututaan samaan asiaan. Tytti Tuppurainen (sd.) haluaisi asettaa kaikki lapsiperheet samalle viivalle, eikä syrjiä juuri heikoimmissa taloudellisessa asemassa olevia opiskelijoita, pätkätyöläisiä ja työttömiä. Myös kansalaisaloitteissa kiinnitetään huomiota vanhempien eriarvoisuuteen.
Perusteilta
mennyt pohja
Päivähoidon ja perhetyön johtaja Leila Kerola myöntää, että perusteet ovat epäoikeudenmukaisia ja aikansa eläneitä. Maksamiskäytäntö perustui ajatukselle, että vakituisessa työsuhteessa olevat vapauttaisivat eniten päivähoitopaikkoja muiden käyttöön.
"Vaikuttavuus on kyseenalainen, eikä se purrut kuten ajateltiin", Kerola sanoo.
Sitä paitsi nykyisellään päivähoito on subjektiivinen oikeus, eikä Oulussa ole minkäänlaista tunkua päiväkoteihin. Itse asiassa näin hyvää tilannetta ei Kerolan mielestä ole kaupungissa ennen ollut. Alueellisia pulmakohtia on, mutta yleisesti ottaen päivähoitoa saa jokainen oululainen sitä tarvitseva lapsi.
Oulussa on yritetty selvittää Oululisän maksamisen vaikutukset mahdollisiin säästöihin kunnallisessa päivähoidossa. Tulokset eivät ole olleet luotettavia. "Vanhempainloman aikana äiti ilmoittaa usein jäävänsä kotiin, mutta kun töihin lähtö lähestyy, muut seikat painavat."
Pienten lasten kotihoidon kannalla olevan Kerolan mielestä olisi syytä rohkeasti kokeilla miten kuntalisä eri paikkakunnilla vaikuttaisi. Hän tietää, että harvalla kunnalla on varaa irrottaa kokeiluun miljoonia.
Suuria eroja
kuntien välillä
Valtakunnallisesti koottua tietoa kuntalisän myöntäjistä ei ole, eikä siitä millaisin ehdoin kukin kunta sitä myöntää. Jokainen kunta tekee päätöksen tuesta itsenäisesti aina vuodeksi kerrallaan.
Arvioiden mukaan 448 kunnasta vain parikymmentä käyttää kuntalisää tukeakseen lapsen kotona tapahtuvaa hoitoa. Näistä osa maksaa tuen Kelan kautta, osa kunnan kassasta.
Oulun ympäristössä kuntalisää maksetaan Oulunsalossa, Haukiputaalla, Kempeleessä ja Tyrnävällä.
Haukipudas voi kehuskella tuen määrällä, joka on tänä vuonna 253 euroa. Sitä maksetaan kuitenkin vain lapsen kahteen ikävuoteen saakka.
Oulunsalossa ikäraja on kolme vuotta ja tuen suuruus 168 euroa. Kempeleessä alle 3-vuotiaat saavat 185 euroa.
Tyrnävällä ikäraja on sama, mutta tuen suuruus on 202 euroa.
Esimerkiksi Jyväskylässä on kuntalisää maksettu vuoden 2001 elokuun alusta. Sitä maksetaan perheille, jotka ovat oikeutettuja lasten kotihoidon tuen tulosidonnaiseen hoitolisään. Lisän suuruus on 134 euroa. Kuntalisä rokottaa kaupungin talousarviota 1,3 miljoonalla eurolla. Kuntalisää saa Jyväskylässä keskimäärin 792 perhettä.
Kuntalisää maksetaan eniten ihan eteläisessä Suomessa, toinen keskittymä on Oulun kupeessa. Keski-Suomessa on vain muutama ylimääräistä tukea myöntävä paikkakunta.