Kolumni

Kotietu on suuri pai­no­las­ti

Kärpät on ajautunut ahdinkoon, joka ei - vielä - ole syvä, ja josta hyvä joukkue voi nopeasti nousta ylös. Ennakkosuosikki ei ole pystynyt näyttämään suuntaa vaan menestysmelodian parhaat tahdit on toistaiseksi pyörittänyt JYP.

Kärpät on ajautunut ahdinkoon, joka ei - vielä - ole syvä, ja josta hyvä joukkue voi nopeasti nousta ylös. Ennakkosuosikki ei ole pystynyt näyttämään suuntaa vaan menestysmelodian parhaat tahdit on toistaiseksi pyörittänyt JYP.

Juhani Tammisen kädenjälki ei ole näkynyt Kärpissä enää yli kahteen vuoteen, mutta hänen useista sadoista tuhansista prinsiipeistään ainakin kaksi sopii tähän tilanteeseen varsin osuvasti.

1) 90 prosentin valmistautuminen tietää kaukalossa 50 prosentin suoritusta.

2) Ennakkosuosikkina on äärimmäisen vaikea lähteä pelaamaan ennakolta heikompaa joukkuetta vastaan.

Tässäpä kaksi karikkoa, joihin Kärpät on törmännyt kahdessa KOTIKAUKALOSSAAN. Fakta on se, että JYP on tähän mennessä pelannut Oulussa joukkueena paremmin, valmistautunut huolellisemmin ja osoittanut varsinaista huippuhurmiota. Ja JYP on loistavasti pystynyt altavastaajana hyödyntämään Kärppien paineet.


Kärppien valmentaja
Kari Heikkilän suusta on tipahdellut sanoja, jotka kannattaa ottaa vakavasti.

"Ylänappi oli auki…keskittyminen on se juttu…olimme ylimielisiä…vastustaja antoi itsestään lisää…Psyyken tasolla nämä ottelut ratkeavat…

Siispä. Kärppien kannalta on lohduttavaa, että valmennusjohto näyttää tietävän, minkälainen kivi kenkää hiertää. Taidot eivät kadonneet mihinkään, vaan hartioiden päällä tököttävässä kovassa kallossa piilevät tämän ottelusarjan avaintekijät.

Kaava on yksinkertainen. Asenne kuntoon myös kotiareenalla, niin Kärpät on taas rautaa...?!

Mutta mikä on valmennusjohdon vastuu Kärppien nykytilassa? Katsomoon näyttää siltä, että pelaajat on jätetty oman onnensa nojaan ikään kuin tuuliajolle. Taktiset muutokset ovat marginaalisia - jos niitä yleensä on tehty. Aikalisä alkaa olla katoava luonnonvara. Kohtalokkaita vaihtovirheitä on enemmän kuin millään muulla joukkueella.

Kari Heikkilä ei ainakaan vielä näyttänyt luonteensa särmikkyyttä. Hän on mukaillut jo pitkään väritöntä ja hajutonta linjaa ja luonut ympärilleen sitä tuttua ja turvallista mukavuuskerhon ilmapiiriä.

Hänen edeltäjänsä Juhani Tamminen oli toista maata - kuin Heikkilän vastakohta. Maailmankansalainen, joka nostatti itsensä joukkueen tärkeimmäksi lenkiksi.

Pelinjohdollinen optimi löytyy jostain näiden valmentajapersoonien puolesta välistä.

Lohdullista Kärppien kannalta on myös, että puolivälieräsarja pelataan paras seitsemästä -systeemillä, eli jatkoon pääsee neljällä voitolla.

Näin ollen jatkoon ei varmasti lipsahda "väärä" joukkue, vaan välieriin pääsee patsastelemaan taisteluparista se, joka on jatkopaikkansa varmasti ansainnut.

Se, jonka henkinen kantti kestää tiukimmissakin paikoissa. Se kumpi pystyy ottamaan sen neljännen voiton - vaikkapa vasta seitsemännessä ja ratkaisevassa ottelussa Oulussa ensi sunnuntaina.

JOUKO VUORJOKI

jouko.vuorjoki@kaleva.fi