Hallitus odottaa omakotiasujien korvaavan öljylämmityksensä uusiutuvilla polttoaineilla. Siirtymistä ennakoidaan valtioneuvoston torstaina hyväksymässä energia- ja ilmastoselonteossa, jonka mukaan painopisteeksi nousee uusiutuvien kotimaisten energialähteiden hyödyntäminen. Turpeen tukemiseen hallitus ei sitoudu.
Eduskunnalle annettava kansallinen ilmastostrategia, jonka sisältöä kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen avasi torstaina medialle, on laadittu Kioton pöytäkirjan vaatimusten hengessä. Se velvoittaa Suomea alentamaan hiilidioksidipäästöt 70,5 miljoonan tonnin tasolle vuoteen 2012 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 11 miljoonan tonnin vähennystarvetta vuosittain 2012 saakka.
Tavoitteeseen päästään leikkaamalla energiankulutusta noin viisi prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi vahvistetaan uusiutuvan energian käyttöä vähintään neljänneksellä. Tällöin voidaan uusiutuvan bioenergian keinoin tuottaa jo lähes kolmannes primäärienergiasta, hallitus kaavailee.
Metsähake nousussa
"Valtaosa selittyy puuperäisellä bioenergialla", ministeri linjaa. Metsähakkeen, peltobiomassan, kuten ruokohelpin, kierrätyspolttoaineiden ja biokaasun käytön odotetaan vähintään kolminkertaistuvan 20 vuoden aikana. Toistaiseksi osuus onkin hyvin alhainen, vain kaksi prosenttia primäärienergiasta.
Uusiutuvaa bioenergiaa aiotaan edistää muuntamalla omakotitalojen öljylämmitykset oman kaksivuotisen ohjelman avulla vaikkapa pellettiperustaisiksi. Tammikuun lopussa selviää, tullaanko saneerausta avustamaan suorin investointituin vai verohelpotuksin. Tarkoitukseen varattaneen muutama miljoona.
"Turpeen tulevaisuus ei näytä yhtä hyvältä kuin muilla." Jos päästövaatimukset tiukkenevat 2012 jälkeen, turpeen kilpailukyky ei riitä, ministeri varoittaa.
Haapaveden sähköä tuottava turvevoimala pimenisi, ellei hallitus selvittäisi nyt sitä, millä keinoin turve hakkaisi tuontikivihiilen lauhdetuotannossa. "Mieluummin turve kuin kivihiili."
Saksa uhraa kaksi miljardia euroa kivihiilensä tukemiseen, Pekkarinen vertaa. "Nämä toimet ovat siihen verrattuna hyttysen surinaa."
Päästökauppoja heti
Ainoa iso rahasumma, jolla hallitus erityisesti tukee ilmastostrategiaa, kuluu päästöoikeuksiin. Teollisuuden velvoitetaakkaa helpotetaan ostamalla vuosittain kaksi miljoonaa tonnia päästöoikeuksia viiden vuoden ajan.
"Startti tapahtuu nyt ja heti", ministeri lupaa päästörahastosijoitusten alkavan viipymättä. Jatkossa sijoitetaan hankkeisiin. Koska kehitysmaahankkeiden kautta myytävät päästötonnit ovat parhaillaan hyvin edullisia - vain seitsemän euron luokkaa - lisäbudjettiin on juuri hyväksytty peräti 30 miljoonan euron päästöosuuspotti.
Teollisuus joutuu itse hankkimaan päästöoikeuksia yhdeksän miljoonan tonnin edestä. Päästötonnin hinta on parhaillaan yli 20 euroa. Suurin taakka on Suomella ja Hollannilla, ministeri valittelee.