Kotona tehdään monenlaisia askareita, kuten valmistetaan ruokaa, siivotaan, korjataan vaatteita, hoidetaan lapsia tai ikääntyneitä omaisia, pyykätään, ulkoilutetaan koiraa ja myllerretään pihatöissä ilman monimutkaisia pohdintoja siitä, että samalla tehdään jotain taloudellisella arvolla mitattavaa ja ehkä jopa tuottavaakin työtä.
Kotiaskareitahan tehdään yleensä siksi, koska ne on vain pakko tehdä. Joskus tosin voidaan havahtua siihen, että voi kotitöiden teko tuottaakin jotain, nimittäin mielihyvää: joku nauttii leipomisesta, joku nikkaroinnista, joku yleensä vain puuhastelusta perheen parissa.
Kotityön taloudelliseen arvoon havahdutaan ehkä siinä vaiheessa, jos siivoukseen, hoivatyöhön, pihanlaittoon tai muuhun vastaavaan joudutaan hankkimaan apua oman kodin ulkopuolelta.
Markkinoiden hinnoittelusta löytää esimerkkejä elias.fi-nettitorista: Oulussa viikkosiivousta tarjotaan keskimäärin runsaan 27 euron tuntihinnalla, pihan ja puutarhan yleistöitä vajaan 28 euron tuntihinnalla ja ikäihmisten kotiapua 30 euron tuntihinnalla.
Kotitaloussektori
joustaa viime kädessä
Ainakaan markkinahintojen perusteella kotityö ei ole aivan arvotonta. Mutta voisiko tai kannattaisiko kotityön arvoa arvioida myös koko kansantalouden kannalta?
Kotona tehtyä työtä ei ole sisällytetty kansantalouden tilinpitoon, mutta sen voisi sinne kyllä mahduttaa, arvioi erikoistutkija Johanna Varjonen Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
"Tällä tavoin pystyttäisiin entistä paremmin ennakoimaan myös sitä, millaisia paineita esimerkiksi vanhusten hoivapalveluiden järjestämisestä tulee julkiselle, yksityiselle ja kotitaloussektorille", hän huomauttaa.
Varjosen mukaan kotitaloussektori on viime kädessä se, joka joustaa kotityöhön kuuluvien palveluiden järjestämisessä talouden suhdanteiden perusteella. Laman aikana kotityötä tehdään omin voimin, kun taas nousukaudella on varaa suosia ostopalveluita.
Viime vuosina kotityöpalveluiden ostoa ovat osaltaan lisänneet kotitalousvähennykseen tehdyt laajennukset.
Kotitalouksissa tuotettujen asumis-, ateria-, vaatetus- ja hoivapalveluiden arvo voidaan laskea niin sanotulla kotitaloustuotannon satelliittitilinpidolla. Laskelmissa käytetään kansantalouden tilinpidon aineistoja sekä ajankäyttö- ja kulutustutkimusaineistoja.
Kuluttajatutkimuskeskus ja Tilastokeskus ovat laatineet kotityön eli kotitaloustuotannon satelliittitilin vuodelle 2001 ja
tehneet laskelmia vuoden 2006 tilistä.
Laskemissa palvelun arvo on kustannusten summa. Pohjaksi otetaan työn arvo, joka on kotitöihin käytetty aika kertaa kodinhoitajan tuntipalkka - esimerkiksi 2006 se oli vajaat 12
euroa.
Tähän lisätään mahdolliset verot vähennettyinä tukipalkkioilla, kuten kotihoidontuella sekä pääoman, kuten kodinkoneiden ja laitteiden kuluminen. Tästä saadaan bruttoarvonlisäys, mihin lisätään vielä tuotannossa tarvittavat raaka-aineet ja tarvikkeet.
Esimerkiksi kotona tuotetun aterian bruttoarvonlisäys muodostuu aterioiden valmistamiseen käytetystä työstä - mukaan lukien ruokaostosten teko - ja työssä tarvittavien laitteiden,
kuten lieden ja jääkaapin kulumisesta.
Kun summaan lisätään raaka-aineiden arvo, tulokseksi saadaan koko ateriapalvelun arvo. Lukua voidaan verrata esimerkiksi työpaikkaravintolan aterian hintaan.
Kotityö ei ole
passiivista
Kotitaloustuotannon satelliittitilejä on laadittu useissa maissa, mutta toistaiseksi niitä ei ole osattu hyödyntää mikro- ja makrotalouden dynamiikan avaamisessa, Johanna Varjonen arvioi.
Hänen mukaansa tähän vaikuttaa rahatalouden vahva traditio, osin puutteelliset aineistot sekä ekonomistien keskuudessa vahvana elävä käsitys siitä, että kodin asiat ovat varsin vähäpätöisiä kansatalouden suurten liikkeiden rinnalla.
Kansantalouden tilinpidossa tuottavuus, eli tuotannon tehokkuuden mitta on tärkeä käsite. Kun halutaan parantaa tuottavuutta, pitäisi saada aikaan entistä enemmän entistä pienemmillä tuotantopanoksilla.
Julkisen ja yksityisen sektorin työpaikoilla tuottavuuden parantaminen tarkoittaa
usein nimenomaan väen vähentämistä.
Kotityön osalta laatua ja tuottavuutta on vaikea tutkia. Miten mitataan esimerkiksi vanhustenhoidon laatu ja tuottavuus? Erikoistutkija myöntää, että ne voivat olla helpommin mitattavissa esimerkiksi ruokapalveluiden osalta.
Johanna Varjosen mielestä kotityön arvoon liittyvillä laskemilla voidaan joka tapauksessa osoittaa virheellisiksi käsitykset, joiden mukaan esimerkiksi kotonaan lastaan hoitavat tai vapaaehtoistyötä tekevät olisivat jonkinlaista passiiviväestöä.