Lapsiperheissä eletään puolen vuosisadan takaisissa tunnelmissa. Suomi on nimittäin palaamassa 1950-luvun kotiäitiyhteiskuntaan, sillä vain puolet alle 7-vuotiaista lapsista hoidetaan päivähoidossa. Alle 3-vuotiaista vain neljännes on päivähoidossa. Muissa pohjoismaissa 70-80 prosenttia alle kouluikäisistä hoidetaan päiväkodeissa.
Kehitys yllättää maassa, joka on poikkeuksellisen voimakkaasti panostanut lasten päivähoitoon ja vanhempien työssäkäyntiin. Erikoiseksi asian tekee myös se, että Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa on voimassa laki lasten subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon.
Vanhemmilla on lastenhoitoon tarjolla monipuolinen paletti. Vanhemmat voivat valita kunnallisen, yksityisen, perhepäivähoidon tai kotihoidon välillä. Päivähoitomaksut puolestaan on porrastettu tulojen mukaan. Lainsäädäntöä on myös kehitetty voimakkaasti siihen suuntaan, että vanhemmat voivat sovittaa yhteen työn ja perheen vaatimukset.
Viime vuosina rummutettu vaatimus lisätä valinnanmahdollisuuksia on käytännössä tarkoittanut sitä, että yhteiskunnan pitäisi suunnata varoja nykyistä enemmän kotonaan lapsia hoitaville. Perusteluna on käytetty sitä, että näin kunnat säästävät päivähoitomaksuissa. Monissa kunnissa onkin kotihoidontuen lisäksi käytössä paikalliset kuntalisät.
Valinnanmahdollisuuksien lisäys voisi merkitä myös sitä, että lapsille olisi tarjolla päivähoitoa muutamana päivänä tai muutamana tuntina viikossa joustavasti vanhempien tarpeiden mukaan. Yllättävän moni äiti valitsee kuitenkin kotiäitiyden ja yllättävän moni isä jättää vanhempainvapaat käyttämättä. Vain kymmenes isistä jää vanhempainvapaalle.
Äidin kotonaoloa perustellaan imetyksellä ja sillä, että hänen uskotaan hoitavan lasta paremmin. Isän kotiin jäännin uskotaan taas laskevan perheen tulotasoa. Kelan tutkimusten mukaan isän pitämä vanhempainvapaa ei kuitenkaan horjuta perheen taloutta, kun isän veroprosentti laskee. Samalla äiti pääsee hyödyntämään verotuksen ansiotulovähennyksen. Lopputulos voi olla jopa positiivinen.
Äitien pitkällä kotonaololla on haittapuolensa. Poissaolo töistä rapauttaa ammattitaitoa. Se voi myös syrjäyttää äitejä työmarkkinoilta ja luoda pohjaa naisköyhyydelle. Jokainen perhe päättää itse, mitä tekee, mutta voi myös kysyä, kannattaisiko naisten uhrautua miesten hyväksi niin, että miehillä olisi nykyistä useammin mahdollisuus ottaa vastuuta vanhemmuudesta ja kodista.
paakirjoitus@kaleva.fi