Leena Rönty avaa kotiovensa puolenpäivän aikaan käsissään Hullujen päivien keltaisia muovikasseja. Lapset Eemil, 5, ja Eerik, 2, juoksevat hyväntuulista äitiä vastaan. Yhdeksänkuukautinen Emmi nukkuu päiväunia.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitopalvelun hoitaja Maria Satomaa on leikkinyt ja ruokkinut aamukahdeksasta asti, ja nyt vaihdetaan kuulumisia, miten aamupäivä on sujunut. Maria on Röntyillä ensimmäistä kertaa, joten pojat ovat vähän ujostelleet.
Leena Rönty on tyytyväinen Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämään palveluun. Kolmen pienen lapsen kotiäiti on tänä vuonna pyytänyt avuksi koulutettua lasten hoitajaa kahdeksan kertaa. Hoitajan voi tilata MLL:n kotisivuilta lomakkeella tai soittamalla palvelupuhelimeen muutamaa päivää ennen toivottua hoitoaikaa. Lapsenvahdin saa kotiin mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
"Mummi ja ukki ovat tietenkin ihanimmat hoitajat, mutta heitä ei voi aina pyytää. Oma äitini asuu Porissa, ja isä on jo kuollut. Miehen vanhemmat ovat Oulussa, mutta ovat nyt joutuneet evakkoon toiselle paikkakunnalle naapurin tulipalon takia", Leena kertoo. Lastenhoitopalveluun hän keksi ottaa yhteyttä kaksi vuotta sitten ollessaan autokoulussa. Ajotuntien ajaksi oli saatava luotettava lapsenvahti.
Marialla
riittää töitä
Maria Satomaa osallistui MLL:n lastenhoitokurssille toukokuussa 2001. Siitä lähtien tämän kevään abiturientti on tienannut taskurahaa hoitamalla lapsia muutamana päivänä viikossa.
"Lähdin kurssille kun tarvitsin vähän töitä. Olen aina tullut lasten kanssa hyvin toimeen ja touhunnut paljon pienten sisarusteni kanssa", sosionomiopinnoista haaveileva Maria kertoo. Töitä hän on saanut tehdä MLL:ssa sen verran kuin on itse halunnut. Marialla on muutama vakioperhe, mutta suurin osa työtarjouksista tulee välityksen kautta.
Kursille voi osallistua yli 15-vuotias lapsirakas ja vastuuntuntoinen henkilö. Kurssi koostuu lähiopetuksesta, itsenäisestä opiskelusta ja työharjoittelusta. 60 tuntia kestävä kurssi toimii samalla MLL:n sabluunalla ympäri Suomen. Koulutus on suosittua etenkin nuorten keskuudessa, mutta joukosta löytyy myös niin sanottuja sijaisisoäitejä.
"Koulutuksessa opin, miten minkäkin ikäistä lasta hoidetaan. Siellä käsiteltiin myös vaitiolovelvollisuusasioita ja sitä, miten perheen arvoja tulee kunnioittaa", Maria kertoo. Täydennyskoulutusta voi saada osallistumalla esimerkiksi diabetes- tai keliakiakursseille.
Myös Leena sanoo hoitajien olevan taitavia. Emmi oli vain kolmen kuukauden, kun äidille tuli pakollinen meno.
"Mietin kyllä silloin, mitenkähän ne tytöt pärjäävät niin pienen kanssa, mutta kaikki meni tosi hyvin."
Pelisäännöistä ja huomioitavista seikoista keskustellaan aina ennen kuin vanhemmat lähtevät kotoa.
"Vanhempien lähdettyä lapset usein alkavat ruinata keksejä tai karkkia, vaikka niitä ei saisi ottaa. He vetoavat siihen, että äiti lupasi. Sitten lapsi vähän suuttuu ja uhkaa kertoa äidille, kun karkkia ei tipu", Maria nauraa. Sen pahempia konflikteja ei ole päässyt syntymään.
Tutulle tytölle
voi soittaa suoraan
"Välillä pidän tällaisia hömpötyspäiviä. Joskus pitää päästä kampaajalle ja Eerikin kanssa tulee käytyä usein ihotautipolilla, sillä olemme mukana tutkimusryhmässä", Leena listaa. Leena tuntee muutaman hoitajan, joille voi lähettää tekstiviestin lyhyelläkin varoitusajalla. Kiireisessä tapauksessa välityspuhelimen kautta ei aina saa apua.
"Kun olin lähdössä synnyttämään Emmiä, kysyin tutulta hoitajalta varalta etukäteen, voisiko hän tulla yölläkin, jos pitäisi lähteä laitokselle", Leena muistelee. Sillä kertaa isoveljet menivät kuitenkin isovanhempien kanssa mökille.
Kun syömiset ja nukkumiset on selvitetty, Maria kirjoittaa kuitin ja Leena maksaa käteisellä.
"On tämä suuri helpotus", Leena hymyilee ja penkoo kauppakassista tuliaiset pojille.