Kiinteistöjen sisäilmaongelmien tasoja on varmasti erilaisia, mutta vaikeisiin kosteus- ja homevaurioihin liittyy merkittävä sairastumisriski. Hometoksiineja tunnetaan kymmeniä ja osa näistä voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Homeista on tunnistettu myös kymmeniä allergeeneja.
Riittämätön ja erityisesti alipaineinen ilmanvaihto korostaa ongelmia ja lisää altistumista kosteusvaurioituneissa rakennuksissa.
Sairastumisen mekanismejakin tunnetaan eläin- ja soluviljelmäkokeiden perusteella. Ihmisen elimistön korjaavien mekanismien toiminta on ilmeisimmin hyvin yksilöllinen, kuten tupakoinninkin kohdalla. Kaikille sairauksia ei tule, vaikka altistumista olisi.
Asiakkaanani olleessa sisäilmaongelmaisessa työpaikassa aloitettiin remontti syksyllä 2016. Alkuvuodesta 2017 henkilöstöllä todettiin 22 uutta astmaa ja lisäksi 44 henkilölle tuli pitkäaikaisia keuhko-oireita. Muutamat puhjenneista astmoista ovat olleet erittäin vaikeahoitoisia ja vain yksi sairastunut oli oireeton vuoden kuluttua.
Henkilöstö on ollut poikkeuksellisen sairasta esimerkiksi hengitystieinfektioiden osalta jo ennen remonttia. Myöhemmin rakennuksesta otetuissa näytteissä esimerkiksi aktinobakteerien määrä ylitti jopa 2 000-kertaisesti asumisterveysohjeiden raja-arvon.
Epidemiologisen näytön kosteus- ja homevaurioiden yhteydestä muihin sairauksiin kuin astmaan kerrotaan olevan riittämätöntä. Tämä johtunee siitä, että tutkimusta ei tehdä.
Olen viimeisen kahden vuoden ajan yrittänyt vakuuttaa Työterveyslaitosta, THL:ta, kansanedustajia, ympäristöministeriä ja sosiaali- ja terveysministeriä siitä, että vakavia terveyshaittoja on olemassa – turhaan.
Asia ei kiinnosta viranomaisia ja päättäjiä lainkaan. Rakentamisen laatu on säilynyt luvattoman huonona ja ongelmia tehdään jo rakennusvaiheessa. Valvonta erityisesti suurilla työmailla on ylimalkaista.
Kosteusvaurio rakennuksessa on aina terveysriski. Potilaalle täytyy joskus uskaltaa sanoa, ettei rakennuksessa oleskelua kannata jatkaa ennen kosteusvaurioiden korjaamista.
Jatkuvaa terveyshaittaa ennustavia tekijöitä näyttävät olevan ainakin toistuvat sivuonteloiden ja keuhkojen tulehdukset, astmaoireet, nokkosrokko, sydänoireet, neurologiset oireet ja jatkuva väsymys, jotka alkuun poistuvat lyhyen poissaolon aikana ja joista oireilun pitkittyessä palautuminen vaikeutuu ja vie pidempään.
Infektio kosteusvaurioisessa rakennuksessa olemisen aikana näyttää lisäävän riskiä sairastua ainakin astmaan. Immunologisen prosessin käynnistyminen on usein peruuttamatonta. Väestötasolla sairastumisen riskin arviointi on vaikeampaa, mutta vaikeat kosteus- ja homevauriot voivat sairastuttaa myös suuremman joukon ihmisiä, kuten Oulussa kävi vuonna 2017.
Saija Hyvönen
työterveyshuollon erikoislääkäri
kansanedustajaehdokas (ps./sit.)
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.