Oulun kaupungin rakennusvalvonta huomautti kaupungin keskustaan valmistuvan virastotalon rakennustyömaan urakoitsijaa. Huomautuksen syynä oli villojen asentaminen sateella ilman asianmukaista suojausta.
YIT Rakennuksen työmaapäällikkö Tuomo Majava kertoo, että asiaan on puututtu eikä siitä ole enää minkäänlaista ongelmaa.
Kaupunkia työmaalla edustaa rakennuttajakonsultti ISS Proko. Projektipäällikkö Petri Harjun mukaan rakennustyöt ovat edenneet hyvin, eikä sateinen alkukesä ole haitannut työtä.
Työmaan naapurissa toimistoa pitävä rakennusmestari Tuomo Rundgren on kokonaan toista mieltä. Hän on seurannut huolestuneena virastotalon rakentamista työhuoneensa ikkunasta.
Rundgrenin mielestä virastotalo pitäisi suojata paremmin sateelta. "Tällainen rakentamistapa on kansantaloudellekin katastrofi."
Katastrofilla hän viittaa siihen, että lasku rakentamisen virheistä jää usein veronmaksajien maksettaviksi paitsi korjauksina myös terveydellisinä kustannuksina.
Ratkaisuksi ongelmaan Rundgren ehdottaa erillistä suojaussuunnitelmaa, joka vaadittaisiin rakennusluvan saamiseksi niin pientalojen kuin suurempien rakennuskohteiden kohdalla.
Rundgrenin mukaan Suomessa pitäisi ottaa mallia Norjasta, jossa talot rakennetaan yleensä sääsuojan alla eli niin sanotusti huputettuina. Rundgren rakentaa itse pientaloja.
Sääsuojista lisäarvoa
Valtion teknillinen tutkimuskeskuksessa (VTT) työskentelevä johtava tutkija Kalle Kähkönen kertoo, että Norjassa on sateiden puolesta Suomea vaativammat rakentamisolosuhteet, ja tämän vuoksi heillä on myös enemmän perinteitä talon huolelliseen suojaamiseen rakennusvaiheessa.
VTT on omissa tutkimuksissaan todennut sääsuojat tarpeellisiksi ja kannattaviksi.
"Edut näkyvät jo pienissäkin rakennuskohteissa - suurista puhumattakaan", hän toteaa.
Kähkösen mukaan kunnollisten sääsuojien käyttö rakennusvaiheessa on yleistymässä Suomessakin.
"Näyttäisi siltä, että Suomessakin ollaan vähitellen siirrytty siihen suuntaan, ettei sääsuojia nähdä enää ylimääräisenä kustannuksena vaan ennemminkin kannattavana lisäarvoa tuottavana tekijänä työmailla."
Kähkösen mukaan rakennusvalvonnan katselmoinnissa tulisi olla erityistä herkkyyttä silloin kun on esimerkiksi paljon sateita.
"Katselmointeja pitäisi järjestää niin, että ne kohdistuisivat terävästi niihin vaiheisiin, joissa rakenteita menee piiloon.
Oulun kaupungin rakennusvalvonta on saanut osakseen paljon tunnustusta. Muun muassa rakennusvalvonnan laatuprojektit voittivat vuonna 2006 Suomen merkittävimpiin rakennusalan palkintoihin kuuluvan Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL-palkinnon.
Osaamista pitäisi löytyä
Kesälomaltaan tavoitetun Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikön Pekka Seppälän mukaan Oulusta pitäisikin löytyä osaamista kosteudenhallinnan saralta.
"Isoissa kohteissa rakennusluvan saamiseksi tulee olla erillinen kosteudenhallintasuunnitelma. Oulussa se on ollut käytössä jo pitemmän aikaa."
Virastotalon rakentamiseen Seppälä ei halua ottaa kantaa, koska hän ei tunne tämän hetkistä tilannetta tarpeeksi hyvin.
Seppälän mukaan työmaiden omavalvonnassa esiintyy kuitenkin suuria eroja.
"Joskus se toimii, mutta joskus ei alkuunkaan."