Venäjän kaupallisen edustuston päällikön Valeri Shljaminin mielestä Kostamuksella on hyvät mahdollisuudet päästä mukaan Venäjälle kaavailtujen erityistalousalueiden joukkoon.
Pohjoissuomalaisen pk-teollisuuden alihankkijana itsensä jo läpi lyöneen Kostamuksen tavoitteena on kehittyä suomalais-venäläisiin voimavaroihin perustuvaksi osaamiskeskukseksi, jonka vaikutukset heijastuisivat rajan molemmin puolin.
Erityistalousalueita koskevan lainsäädännön valmistelu on loppusuoralla Venäjän duumassa. Shljamin uskoo, että valmista tulee vielä tämän vuoden aikana.
Kiinnostava Kostamus
Suomalaisten lisäksi Kostamus kiinnostaa myös ruotsalaisia. Ikean tytäryhtiö Svedwood on tehnyt jo päätöksen sahan ja liimalevytehtaan rakentamisesta Kostamukseen.
Shljaminin mielestä Kostamus on hyvä - mutta ei ainoa - esimerkki monipuolisesta tuotannollisesta yhteistyöstä.
"Olen varma, että samaan kyetään ajanoloon koko Luoteis-Venäjällä", Shljamin sanoo.
Kostamuksen pahimmaksi pullonkaulaksi Shljamin nostaa tietoliikenneyhteydet. Laajakaistayhteyksien vetäminen Vartiuksesta rajan yli Kostamukseen saakin häneltä täyden tuen.
"Yhteyksien kehittäminen on vireillä. Uskon, että ongelma poistuu pikimmiten", hän sanoo.
Paketti valmiiksi
Erityistalousalueita koskevan lainsäädännön valmistelu Venäjän duumassa on takkuillut välillä pahastikin. Shljamin uskoo kuitenkin, että presidentti Vladimir Putinin väliintulo on pannut vauhtia valmisteluun.
"Putin on antanut määräyksen selvityttää maaliskuun loppuun mennessä jo toimivien erityisalueiden ongelmat ja laatia niiden pohjalta uusia esityksiä", Shljamin sanoo.
Erityistalousalueilla on Venäjällä myös vastustajansa, koska niitä on käytetty myös laajaan veron kiertoon.
"Alueita on nimitetty tästä syystä jopa Venäjän talouden mustiksi aukoiksi. Me emme halua toistaa virheitä, koska niistä on myönteisiäkin kokemuksia", Shljamin sanoo.
Ensimmäisessä aallossa on Shljaminin mukaan tarkoitus keskittyä informaatioteknologiaan ja siihen perustuvaan tuotantoon. Teknologiapuistoja on tarkoitus rakentaa Pietariin, Novosibirskiin, Moskovaan ja Nizhni Novgorodiin.
"Rajan läheisyys tekee myös Kostamuksesta mielenkiintoisen. Teknologiakaupunkina tunnettu Oulu on vain muutaman sadan kilometrin päässä", Shljamin sanoo.
Sijoitusrahasto tarpeen
Shljaminin mielestä pohjoisen Suomen ja luoteisen Venäjän "yhteisen talousalueen" kehittäminen kaipaisi tuekseen yhteistä sijoitusrahastoa, joka keskittyisi erityisesti pk-yrityksiin.
Hän epäilee kuitenkin, että vanhat stereotypiat (kaavamaisuudet) rajan molemmin puolin jarruttavat ajatuksen toteutumista.
"Venäläisiä pankkeja ja muita instituutioita ei olla valmiita hyväksymään tasaveroisiksi partnereiksi. Toisaalta myös meillä venäläisillä on omat ennakkoluulomme suomalaisia kohtaan", Shljamin sanoo.
Shljaminin mielestä naapuruutta tulisi hyödyntää entistä enemmän globalisoituvassa maailmassa.
"Rajanaapureina meillä on valmiit tie-, rautatie- ja tiekoliikenneyhteydet. Eikö tätä mahdollisuutta pitäisi käyttää tehokkaammin hyväksi", hän kysyy.
Shljamin sanoo kuitenkin ymmärtävänsä suomalaisia.
"Olen realisti ja ymmärrän, että mittavampia investointeja ei voi tehdä, ellei ole varma niiden seurauksista", hän sanoo.
Shljaminin mielestä Venäjän vakaus ja ennustettavuus ovat kuitenkin kehittyneet jo siinä määrin, että isommillekin investoinneille on edellytyksiä.
"En pitäisikään mahdottomana, että jo tänä vuonna tehtäisiin periaatepäätös suomalaisvoimin toteutettavasta sellu- ja paperitehtaasta Venäjälle", Shljamin sanoo.