Nuori, kaunis nainen kopsuttaa korkeilla koroilla tehdashallia päästä päähän. Nainen on 22-vuotias Olga Jefimova, vasta valmistunut suomen kielen opettaja. Hän ei kuitenkaan työskentele opettajana, kahdestakaan syystä. Ensinnäkin Olgan on vaikea saada opettajan virkaa, koska hänellä ei ole työkokemusta ja toiseksi: opettajan palkka on kovin pieni.
Yksin asuvan nuoren naisen on lähes mahdoton tulla toimeen 3 000- 4 000 ruplan (88-117 euroa, 1 euro = 34 ruplaa) kuukausipalkalla Kostamuksessa, jossa asuntojen vuokrataso on kohonnut pilviin. Kerrostalokaksiosta saa pulittaa 5 000-7 000 ruplaa kuukaudessa eikä aikoinaan kaivoskombinaatin asunnoiksi rakennettuja puolta halvempia asuntola-asuntoja riitä kaikille. Nuoret asuvat vanhempiensa kanssa mahdollisimman pitkään. Moni asettuu omilleen vasta löydettyään työssäkäyvän kumppanin jakamaan menoja.
Mutta Olga ei valita. Hän sai neljä kuukautta sitten työpaikan Rantekilta, oululaisen Sähkö-Rantek Oy:n tytäryhtiöstä, joka valmistaa moottorin osia. Olga työskentelee tehtaalla sihteerinä, mutta nauraa, että käytännössä hänen työnkuvansa on perinteistä sihteerin työtä paljon laajempi. Kertoessaan hän huiskii ympärilleen niin, että pitkät kynnet piirtävät laajoja kaaria ilmaan.
Olga on vain yksi Kostamuksessa toimivien suomalaisyritysten työntekijöistä. Kostamuksen hyvä sijainti lyhyen matkan päässä Suomen rajalta sekä halpa ja ainakin toistaiseksi hyvin järjestynyt työvoima ovat innostaneet Suomen lisäksi myös ainakin ruotsalaisia ja saksalaisia yrityksiä hakeutumaan kaupunkiin.
Kasvojen pesu
Kostamuksen kaupunki on ulkomaalaisyrityksistä innoissaan. Kaupungin talousosaston vastaavalla Nikolai Bigunilla on kaupungin kehitysluvuista kannettavan päätteensä muistissa pelkästään nousujohteista tilastotietoa. Pääte on selvästi uusi eikä Bigun vielä täysin hallitse sen käyttämistä tai sitten hän on liian innoissaan asioita esitellessään. Kaupunginjohtaja Mihail Jurinov tuskin ehtii aloittaa yksien lukujen avaamista, kun Bigun heittää valkokankaalle jo uutta tietoa.
Yhtä kaikki, asiat tulevat selviksi. Kaupunginjohtaja Jurinov myhäilee kun hän kertoo, että neljä vuotta sitten ulkomaiset yritykset investoivat Kostamukseen 1,6 miljoonalla eurolla, mutta tänä vuonna summa nousee jo 16 miljoonaan euroon.
Kaupungin virkamiehet duppaavat vieraat tietotulvalla, joka jättää jälkeensä vain yhden kysymyksen: Onko kaikki kaupungissa vain pelkkää hyvää? Mitä on tapahtunut rikollisuudelle ja prostituutiolle, jotka ainakin takavuosina yhdistettiin Kostamukseen?
"Huumeet ja prostituutio ovat aina osa kaupungin elämää siellä missä raha liikkuu", kaupungin kansainvälisistä asioista vastaava Svetlana Shuksina myöntää.
"Mutta meillä tilanne ei ole enää niin huono kuin vuosia sitten. Tilanne on vakiintunut räjähdysmäisen kasvun jälkeen. Teemme kovasti työtä rikollisuuden kitkemiseksi ja ennaltaehkäisevä työ aloitetaan jo perheissä. Ennen meille tuli ympäri Venäjää ammattimaisia naisia työtään harjoittamaan, mutta tilanne on muuttunut. Toiminta ei ole enää niin ammattimaista ja julkista kuin ennen."
Shuksina mainitsee antihuumeprojektin, joka on vastikään aloitettu yhdessä suomalaisten kanssa. Sillä ja nuorten vapaa-ajan harrastuksia lisäämällä Kostamus haluaa pestä kasvojaan ja tulla esille Karjalan teollisuuskeskuksena, jolla pyyhkii hyvin. Kehityksen pimeistä puolista ei mielellään puhuta. Pinttyneestä maineesta halutaan päästä eroon.
Myös Kostamusta ulkoapäin katsovien kannattaa tehdä asennemuutos. Kun kaupunkia katsoo toisin silmin, huomaa ränsistyneiden kerrostalojen, kulkukoirien ja lommoille potkittujen ladojen lisäksi myös paljon kehitystä. Nuoret kulkevat kännykkä korvalla samoin kuin kaikkialla muualla, kaupunkiin on noussut sinne tänne yksityisten omistamia pieni ruoka- ja palvelumarketteja, joista voi ostaa samoja tuotteita kuin mistä tahansa Euro-Marketista, ja Kostamuksen oma Rotuaari, kävelykatu on edennyt jo pienen pätkän.
Työtä riittää
Kostamuksen kaupungintalolla väitetään, että suomalaisyritysten rantautuminen kaupunkiin ei näy katukuvassa yhdellä silmäyksellä. Mutta näkyyhän se. Kaupungin työikäiset naiset eivät jouda arkipäivinä keskellä päivää kauppoihin tai lastensa kanssa leikkipuistoihin, sillä kaikki kynnelle kykenevät ovat töissä.
Oululaiseen PKC-Group -konserniin kuuluvalla Karhakoksella työskentelee tätä nykyä noin 1 100 työntekijää - heistä 950 on naisia. Käytännössä Karhakos on haalinut kylän kaikki naiset itselleen. Yrityksen kasvuvauhti on sitä luokkaa, että jatkossa työntekijöitä täytyy alkaa katsella jo Kostamuksen ulkopuolelta.
"Jos niin käy, joudumme varmaan järjestämään työntekijöille kuljetuksen, sillä muuten työssäkäynti ulkopuolelta on hankalaa. Asuntotilanne on Kostamuksessa vaikea emmekä venäläisen käytännön mukaan ota töihin ihmisiä, joilla ei ole asuntoa", Karhakoksen pääjohtaja Evgenij Denisov kertoo.
Kostamuksen työttömyysprosentti on tätä nykyä prosentin luokkaa. Käytännössä siis kaikki työtä haluavat sitä myös saavat.
Työtä on nyt tarjolla kaupungissa jopa niin, että se vaikeuttaa työllistämistä.
"Vaihtuvuus on suurta, koska työntekijät helposti vaihtavat paikkaa. Uskon, että kilpailu työntekijöistä vain kiristyy, kun Kostamukseen tulee uusia yrittäjiä", Sähkö-Rantek Oy:n myyntijohtaja Jarmo Palomaa sanoo.
Rantekin Kostamuksen toimipisteessä työskentelee noin 25 henkeä, lähes kaikki miehiä. Palomaa sanoo, että venäläisen ja suomalaisen työkulttuurin kohtaaminen ei ole ollut ihan kivutonta. "Työn tehokkuus ei ole samaa kuin Suomessa", Palomaa tiivistää.
Rantekin Kostamuksen tehtaan johtaja Vladimir Argeev on huomannut saman. Hän sanoo, että pelkästään suomalaisten koneet ja työkalut ovat niin erilaisia, että niiden opetteluun menee aikaa. Puhumattakaan länsimaisesta muusta työn kulttuurista.
Tavat tutuiksi
PKC-Group-konserniin kuuluvalla Karhakoksella työn laatuun ja tehokkuuteen pyritään koulutuksen kautta. Paikallisessa ammattikoulussa on räätälöity linja juuri Karhakoksen työvoimatarpeeseen ja lisäksi yritys itse kouluttaa työväkeään. Laadusta pidetään tiukasti kiinni.
"Kostamuksessa niin kuin Suomessakin on niitä, jotka ovat ahkeria ja hyviä ja niitä, jotka ovat vähemmän ahkeria. Hyvyyttä ja huonoutta ei pidä yleistää", tuotantopäällikkö Ilkka Määttä muistuttaa. Hän on työskennellyt Kostamuksessa Karhakoksen tehtaalla marraskuun alusta lähtien ja on pikku hiljaa pääsemässä naapurimaan tavoille.
Kaikki kansainväliset yritykset tietävät, että Venäjä ei ole helppo maa toimia. Pelkästään tullissa asiat voivat olla tänään tätä ja huomenna toista.
"Venäjälle ei kannata lähteä yrittämään ellei ole mahdollisuutta työllistää vähintään useaa kymmentä työntekijää. Ainakin meillä investoinnit olivat sitä luokkaa, että muutaman ihmisen tuotannon takia niitä ei olisi kannattanut tehdä. Muuten olemme Kostamuksen toimintaan kohtuullisen tyytyväisiä. Silti pitää koko ajan itseään muistuttaa, että maassa maan tavalla", Sähkö-Rantek Oy:n myyntijohtaja Jarmo Palomaa toteaa.