Balkanilla Kosovon itsenäisyyden ajan kovimmat protestit ovat ryöpsähtäneet hallituskriisiksi. Nuoren valtion pääkaupungin keskustaan on pystytetty opposition telttakylä. Mielenosoittajat jatkoivat protestiaan uhmakkaina yön läpi.
Kosovon parlamentin on määrä äänestää seuraavasta presidentistä perjantaina. Hallitus esittää virkaan Hashim Thacia, entistä pääministeriä, jota syytetään nepotismista ja korruptiosta. Thaci kieltää syytökset.
Oppositiopuolueet eivät halua nähdä Thacia presidenttinä. Oppositio kannattajineen on päivystänyt tiistaista lähtien yötä päivää hallintorakennusten edessä pääkaupungissa Pristinassa, eikä se aio väistyä ennen hallituksen eroa.
Tuhansien ihmisten poliittinen juhla
Mielenosoituksen tunnelma on ollut monena iltana kuin festivaali. Paikalla on satoja ellei tuhansia ihmisiä. Musiikki soi kovaäänisistä. Mukana aletaan laulaa: ”Kosovo on Albaniaa”.
Ihmiset seisovat, juttelevat ja viettävät aikaa. Tulta pidettiin tynnyreissä.
34-vuotias pristinalaisnainen oli torstai-iltana liikkeellä äitinsä ja isoäitinsä kanssa.
– Nykytilanne ei ole sitä, mitä varten Kosovossa sodittiin 1990-luvulla, kiteyttää K.K:ksi esittäytynyt nainen.
– Meillä on ollut 15 vuotta köyhyyttä ja työttömyyttä. Niin moni on lähtenyt maasta.
Arviolta 40 prosenttia kosovolaisista on työttömiä. Myös äiti ja isoäiti ovat samaa mieltä siitä, että menon on muututtava. Valtaa pitävät ovat heidän mukaansa korruptoineita.
K.K.:n mukaan protestit luovat toivoa kosovolaisille, vaikka samalla protestien provosoima väkivalta pelottaa.
– Yhteiskuntamme on niin kyllästynyt väkivaltaan, työttömyyteen ja korruptioon. Surullista on, että nyt väkivalta kohdistuu toisiin albaaneihin.
Kosovon asukkaista arviolta 90 prosenttia on etnisiä albaaneja ja 10 prosenttia serbejä.
Ahtisaari uhmasi Serbiaa ja Venäjää
Kosovo, joka oli Serbian maakunta, julistautui itsenäiseksi 17. helmikuuta 2008. Verinen sota Kosovosta päättyi vuonna 1999, jolloin YK otti maakunnan hallittavakseen.
Presidentti Martti Ahtisaari oli yhtenä päätekijänä synnyttämässä suunnitelmaa Kosovon valtioksi. Kosovon on tunnustanut yli sata maata, mukaan lukien Suomi. Serbian ohella etenkin Venäjä vastustaa Kosovon valtiollista asemaa.
Pristinan aukiolla on yöpynyt tällä viikolla myös suurimman oppositiopuolueen, Vetëvendosje (Itsemääräämisoikeus) -puolueen entinen puheenjohtaja Albin Kurti, 39.
Väkivallattomia protesteja jo Kosovon konfliktin aikana 1990-luvulla järjestänyt Kurti seisoi torstai-iltana kannattajiensa ympäröimänä kuin rocktähti. Hänen kanssaan otettiin yhteiskuvia. Ohikulkija sanoi hänen olevan sankari.
Kurti ei pelkää perjantaiksi ennustettuja väkivaltaisuuksia.
– Olemme olleet täällä rauhassa tiistaista lähtien. Meillä on oikeus olla täällä. Olemme hakeneet luvan mielenosoitukselle Pristinan kaupungilta maaliskuun 8. päivään saakka, Kurti kertoi.
– Thaci haluaa tulla tänne juhlimaan valintaansa, mutta häntä ei valita.
Hallituksen mukaan vaalitulos ei muutu, vaikka uudet vaalit pidettäisiinkin. Kurtin mukaan niin ei käy.
– Olen hyvin varma, että me voitamme.
Kurtin mukaan hallitus on menettänyt uskottavuutensa solmimalla sopimuksia, jotka antavat valtaa tai maata pois Kosovosta.
Kiista alkoi myönnytyksistä serbeille
Mielenosoitukset alkoivat jo viime syksynä, kun Kosovo allekirjoitti Serbian kanssa sopimuksen, joka antaa Kosovon serbeille enemmän valtaa paikallishallinnon päätöksiin ja mahdollisuuden rahoituksen saamiseen Serbian hallitukselta. Toinen kiistaa aiheuttava sopimus on rajasopimus Montenegron mukaan.
– Sopimuksessa menetämme maata 9 000 hehtaaria, Kurti sanoi.
Hallitus sanoo puolestaan, että oppositiopuolueiden puheenjohtajat provosoivat väkivaltaa ja yrittävät vetää Kosovon ”rikoksiin ja anarkiaan”.
– Oppositio haluaa vain uudet vaalit ja päästä valtaan. Kiistellyt sopimukset eivät ole edes voimassa vielä, sanoo Kosovon Eurooppa-integraatiosta vastaava ministeri Bekim Cullaku.
Cullakun mukaan pieni maa ei pysty pitämään vaaleja joka vuosi. Edelliset vaalit pidettiin vuonna 2014, mutta hallituksen muodostaminen vei puoli vuotta.