Nuoren Kosovon valtion kahtiajako on tosiasia. Uunituore perustuslaki ei merkitse serbialueella mitään. EU:n valvontaoperaation alku takkuilee pahasti.
Helmikuussa itsenäistyneessä Kosovossa tuli sunnuntaina voimaan ensimmäinen perustuslaki. YK:n vuodesta 1999 hallinnoiman alueen tulevaisuus herättää kuitenkin huolta ja jopa pelonsekaisia tunteita. Entistä Ser-bian maakuntaa koskevia kiistoja voi tuskin kuvata pelkästään diplomaattisiksi.
Pääkaupunki Pristinan allekirjoitusseremoniaan osallistui sunnuntaina edustajia lukuisista maista. Se, että Kosovon itsenäisyyden on YK:n lähes paristasadasta jäsenmaasta tunnustanut vain yli 40, on toivottua vähemmän. Selvä enemmistö torjuu yhä diplomaattisen eleen, koska Kosovo on niille kaukainen ja merkityksetön ja koska YK:n turvallisuusneuvosto on asiassa jakautunut. Serbejä tukeva Venäjä jarruttaa neuvostossa tehokkaasti.
Kosovon piti siirtyä yhtä jalkaa perustuslain voimaantulon kanssa YK:lta Euroopan unionin siviilivalvontaan. Siitäkään ei ole kuitenkaan näköpiirissä turvaneuvoston muodollista yksimielisyyttä. Venäjän mielestä yksipuolisen itsenäistymisen taakse menneellä EU:lla ei ole sinne valtakirjaa. Niinpä YK-hallinto jatkuu miten kuten hamaan tulevaisuuteen.
Samaan aikaan Kosovon poliittinen johto kiirehtii ylimmän vallan siirtämistä monikansallisilta toimijoilta sille itselleen. YK:n pääsihteeriä Ban Ki-moonia moititaan Pristinassa siitä, että hän yrittää rajoittaa maan itsenäisyyttä. Ikään kuin vastakuoriutunut poikanen vaatisi päästä lentämään.
EU:ssa on pakka pahasti sekaisin. Ilman YK:n tukea on hankala mennä tekemään mitään. YK-yhteistyön hylkääminen olisi kuitenkin kova strateginen muutos. Se olisi poliittisesti kyseenalaista ja tekisi Kosovo-operaation rahoituksesta entistä isomman ongelman. Niinpä YK:n alainen Unmik-operaatio jatkunee sateenvarjona samaan aikaan, kun EU yrittää pikku hiljaa käynnistää omaansa.
Kiista on kuitenkin levinnyt myös Natoon, jolla on Kosovon Kfor-joukoissa yli 16 000 miestä. Ne joutuvat viipymään maassa vielä vuosia, mutta ne eivät toimi poliiseina. Nato- ja EU-maiden pitäisi nyt päästä sopuun siitä, miten yhteistyö kriisinhallintajoukkojen ja tulevien EU:n alaisten poliisivoimien kesken hoidetaan. Tehtävä on paljon odotettua mutkikkaampi osaltaan siksi, että taustalla vaikuttavat Nato-Turkin ja EU-Kyproksen keskinäiset kiistat.
Kosovon uusi perustuslaki ei käytännössä koske pohjoisosan serbialuetta - eikä tule ilmeisesti koskemaankaan. Serbit ovat aikeissa perustaa sinne emo-Serbian hiljaisella tuella oman parlamentin. Monet Kosovon serbit äänestivät äskettäin naapurivaltion parlamenttivaaleissa. Pohjoisessa Mitrovicassa on kuitenkin ollut albaanivastaisten mielenosoitusten jälkeen nyt varsin rauhallista.
Kaikkia tyydyttävää poliittista ratkaisua on turha odotella. Venäjällä on tuskin syytä kiirehtiä sovun löytymistä. Konflikteja roikkuu "jäädytettyinä" Georgiaan kuuluvasta Abhasiasta Dniestrjoen itäpuoliseen Moldovan alueeseen.
EU:n tavoitteena olisi lähettää Kosovoon lähes parituhatta asiantuntijaa, mutta osa on jo perunut pattitilanteen takia lähtönsä. Ainoa kansainvälinen järjestö, joka toimii sekä albaani- että serbipuolella, on Suomen paraikaa johtama Euroopan turvallisuusjärjestö Etyj. Sekin on saanut työlleen kuukauden lisäaikaa kerrallaan.
Itsenäinen, riippumaton ja yhtenäinen Kosovon valtio on - ja varsinkin taloudessa - vielä pitkään haave. Tämä on realismia. Missään ei viritellä sen jakoneuvotteluita.