Pientä Sloveniaa odottaa suuri ja ennen kokematon urakka vuoden vaihtuessa. Tämä Alppien eteläpuolella sijaitseva valtio saa ensimmäisenä entisenä sosialistimaana Euroopan unionin puheenjohtajan nuijan haltuunsa puoleksi vuodeksi.
Slovenialle lankeava EU-puheenjohtajuus merkitsee totista paikkaa. Heti kättelyssä Slovenian pöydälle tipahtaa Kosovon kysymys. Kysymys siitä, pitäisikö tälle entiselle Jugoslavian maakunnalle myöntää itsenäisyys vai ei. EU:ssa Slovenia on kuulunut niiden viiden epäilevän tuomaan joukkoon, joiden mielestä itsenäisyys saisi vielä odottaa.
Kysymykseen, millaisen puheenjohtajan EU saa Sloveniasta, EU-asiantuntija, valtiotieteen tohtori Esko Antola vastaa: "Erilaisen, koska aikaisemmin EU:lla ei ole ollut puhteenjohtajaa tästä uudesta aallosta (2004 EU:hun liittyneistä maista)."
Slovenian puheenjohtajuuskaudella EU:n painopiste on Tonavan altaan alueella, minne Sloveniakin kuuluu. "Kosovon tilanne on auki. Länsi-Balkanin maiden jäsenyyskysymykset nousevat entistä enemmän esille. Seuraavan kymmenen vuoden aikana EU:n painopiste on juuri Tonavan altaan alueella", Esko Antola muistuttaa.
Slovenia tunnettiin sosialistisen Jugoslavian ykkösmaana - vauraimpana liittovaltiona. Slovenia irtaantui Jugoslaviasta eturintamassa Kroatian kanssa ja selvisi erosta ilman suurempia sotia, toisin kuin Kroatia ja muut Jugoslavian osat. Natoon se kiiri vauhdilla, samoin EU:hun. Sloveniassa otettiin käyttöön euro ennen muita itäblokkiin kuuluneita maita. Kohta Slovenia siirtyy jo EU:n nettomaksajien kastiin, uuden aallon EU-maista ensimmäisenä.
Huono aika
Puheenjohtajuus tulee Slovenialle sisäpoliittisesti kuitenkin jännitteiseen aikaan. Maassa käytiin marraskuussa presidentinvaali, jonka voitti oppositiossa olevan sosiaalidemokraattisen puolueen ehdokas, riippumaton diplomaatti Danilo Türk. Vaalin lopputulos oli selvä näpäytys istuvalla oikeistopopulistisen demokraattipuolueen johtajan Janez Jansan vetämälle hallitukselle.
"Vaalien aika tai niiden välitön läheisyys on huonoin mahdollinen aika millekään maalle hoitaa puheenjohtajuutta. Varsinkaan kun ei ole kokemusta", Esko Antola huomauttaa.
Pääkaupungista Ljubljanasta puhelimitse tavoitettu Suomen Slovenian suurlähettiläs Birgitta Stenius-Mladenov ei pidä käytyä presidentinvaalia eikä edessä olevaa parlamenttivaalia uhkana Slovenian kyvylle hoitaa puheenjohtajuus. Hallituksen saama näpäytys presidentinvaaleissa johtuu suurlähettilään mukaan puhtaasti sisäpolitiikasta eikä kuvasta kansan suhdetta EU:hun.
Oikeiston ja vasemmiston väliset voimasuhteet ovat Sloveniassa melko lailla tasan. Itsenäisyyden aikana vallassa ovat olleet vuoroin vasemmistolaiset, vuoroin oikeistolaiset. Kädenvääntöä poliittisten leirien välillä käydään hyvin samantapaisista asioista kuin Suomessa: verotuksesta, palveluiden yksityistämisestä, terveydenhuollosta, eläkkeistä ja muista sosiaaliturvaan liittyvistä asioista.
"Jotkut pelkäävät, että oppositio käyttää tilaisuutta hyväkseen. Mutta jo keväällä hallitus ja oppositio tekivät kirjallisen sopimuksen, jossa oppositio sitoutuu tukemaan hallitusta EU-puheenjohtajuuden vaatimissa tehtävissä. Ei ole syytä epäillä et-teikö sopimusta noudateta", Birgitta Stenius-Mladenov sanoo.
Kansanäänestyksessä 2004 sloveenit antoivat lähes 90 prosentin kannatuksen maansa liittymiselle Euroopan unioniin. EU:n kurssi on koko ajan ollut korkealle. Vaikka euroon siirtyminen merkitsi hintojen nousua ja sai kansan kapinoimaan, jäsenyyden kannatus on edelleen EU-maista korkeimpia.
Kriisi voi sotkea pasmat
Birgitta Stenius-Mladenov arvioi EU:n saavan Sloveniasta hyvin määrätietoisen ja ahkeran puheenjohtajan. Hän uskoo maan tekevän parhaansa kaikilla alueilla. Urakka on kuitenkin valtava, sillä maa on pieni, samoin sen hallinto. Slovenia voi joutua kovalle koetukselle, jos jossain syntyy suuri kriisi tai odottamatta jotain mullistavaa.
Esko Antolaa arveluttaa eniten Slovenian kokemattomuus tällaisissa tehtävissä. Harjaantumattomuutta unionin jäsenenä toimimiseen ja byrokratiaa hän pitää suurimpina ongelmina. Toisaalta Slovenia on Antolan mielestä juuri se vuonna 2004 EU:hun liittynyt maa, jolle tämä puheenjohtajuus ylipäätään voitiin luovuttaa.
Suomalaisten on helppo nähdä sloveenien myös onnistuvan tehtävässä. Heidän ajattelutavassaan sekä tavassa toimia ja hoitaa asioita on jotain samaa kuin meidän suomalaistenkin mentaliteetissa.
Kansa odottaa pukkia
EU-puheenjohtajuus ei juuri hetkauta tavallista sloveenia. Vaikka siitä selviytyminen on ykkösasia valtion hallinnossa, se ei heijastu katukuvaan muuta kuin ehkä siten, että paikkoja siivotaan ja taloja maalaillaan tavallista ahkerammin. Slovenia on jo vanhastaan siisti ja hyvinvoiva maa, joten kyse on lähinnä vieraanvaraisuuteen kuuluvasta loppusilauksesta.
Viime kuukaudet ihmisiä on pohdituttanut enemmänkin poikkeuksellisen pitkä ja lämmin syksy. Joulun viettoon valmistaudutaan samassa hengessä kuin muissakin katolisen Euroopan maissa. Joulu on kirkollinen pyhä ehkä enemmän kuin Suomessa, perheen juhla joka tapauksessa. Joulua juhlitaan vasta joulupäivänä. Lunta toivotaan, mutta yhtä todennäköistä on, että joulu näyttäytyy mustana.
"Toimme joulupukin tänne viime vuonna. Se oli suuri menestys ja herätti kiinnostusta niin paljon, että olimme hämillämme", Birgitta Stenius-Mladenov kertoo. Hän lisää, että toki joulupukki on tunnettu täällä ennenkin, ja se on vieraillut sloveenikodeissa.