Kreikka on jättäytynyt Kosovon tunnustamista empivien EU-maiden harvaan joukkoon. "Kreikka ei sano ei Kosovolle, vaan vain odottaa", vakuuttaa Kreikan Suomen suurlähettiläs Dimitri-Michael Loundras, 62, joka sukkuloi keskiviikkona Oulun seudulla muun muassa kaupungin, Kalevan ja Proventian vieraana.
Syy Kreikan pidättäytymiseen on selvä. Niin britit kuin amerikkalaisetkin asuvat kaukana Kosovosta, heidän elämäänsä eivät mahdolliset jälkijärinät haittaisi. "Me olemme alueella, me tunnemme ongelman ja meidän on ensin nähtävä miten itsenäisyys ilmenee", Loundras selittää. Rajakin on yhteinen ja onhan rajan takana monilla esimerkiksi serbiystäviä, hän lisää.
Loundras kuitenkin kieltää, että viivyttely Kosovoa kohtaan liittyisi niin sanotun Fyrom:in eli rajantakaisen Makedonian (Former Yugoslav Republic of Macedonia) kysymykseen. Vaikka sielläkin neljännes väestöstä edustaa albaaneja.
Maa-alueita ei Kreikka naapurista himoitse. Sen sijaan Fyrom pitää sisällään raastavan nimikiistan. Vastikään pääministeri Kostas Karamanlis vannoikin tiukkaa painostusta: "Ei ratkaisua, ei kutsua". Tällä hän viittasi Kreikan salpaavan pohjoiselta naapuriltaan jäsenyyden niin EU:ssa kuin Natossakin.
Uusi tai ylempi
Makedonia
Makedonian nimi on paitsi historiallinen myös Titon perintöä. Lisäksi Pohjois-Kreikassa on maakunta nimeltä Makedonia. "Vaikka alkuperäisiä makedonialaisia ei enää asu missään", Loundras viittaa. Ennen vuotta 1947 entisten makedonialaisten kulttuurialuetta kutsuttiinkin joen mukaan yksinkertaisesti Vardarskaksi.
Jonkinlainen ratkaisu saattaisi olla nyt edessä, sillä YK:n taholta on esitetty viisi uutta nimiehdotusta, joista Fyrom:in pitäisi löytää mieleisensä jo maaliskuun alkupuolella.
Loundrasin mukaan Kreikkaa miellyttää pöydällä olevista yhdistelmistä Uusi Makedonian tasavalta tai Ylempi Makedonia. Lisäksi tarjolla on ainakin Riippumaton Makedonia ja Pohjois-Makedonia. Joka tapauksessa ratkaisu voi olla vain yhteinen. Kreikan aikaisempi suosikki - Slaavilainen Makedonia - on siksi pois laskuista. Se kaatui ei-slaavilaisten albaanien vastustukseen.
Kyproksen osalta voidaan Loundrasin mielestä odottaa hyvinkin nopeaa kehitystä. Turkkilais- ja kreikkalaisosat voisivat yhdistyä jopa neljässä vuodessa, hän ennakoi loppua 35-vuotiselle kiistalle nyt, kun Kypros etsii sovittelevaa suuntaa uuden presidenttinsä Dimitris Christofiasin johdolla.
Samalla lähettiläs ihmettelee viittauksia vastavalittuun "kommunistipresidenttiin". "Christofias edustaa 90-vuotta vanhaa kommunistista puoluetta. Mutta ei hän ole mikään kommunisti. Hän on rikas mies", Loundras painottaa.
Avoimuutta ja
veronmaksajia
Kreikan talous porskuttaa neljän prosentin kasvussa. Silti syksyllä vaihtunutta hallitusta odottaa suuri sisäinen haaste. Eläkejärjestelmän varat ehtyvät alle vuosikymmenessä ellei systeemiä äkkiä uudisteta.
Jos taas Loundras saisi itse muuttaa maataan, niin hän haluaisi yhteiskunnasta avoimemman ja oikeamielisemmän. Turisti sitä tuskin huomaa, mutta korruptio istuu syvällä. Lisäksi väestö maksaa laiskasti veroja. "Se on noidankehä", huokaa suurlähettiläs, joka tuntee samat ongelmat myös Pakistanin vuosiltaan. "Siellä korruptiosta vitsailtiin, kun Nigeria otti kärkisijan jättäen Pakistanin toiseksi huonoimmaksi."
"Mentaliteetin on muututtava", lähettiläs sanookin toivoen sairaaloita ja hyvinvointipalveluita, kuten Suomessa. "Suomessa ihmiset näkevät, mitä he saavat veroilla."