Pristina Kosovon nykyjohdon mielestä Balkanille pitäisi perustaa uusi valtio vielä ennen vuodenvaihdetta.
Serbian maakunta on ollut YK:n hallinnoimaa aluetta kahdeksan vuotta, mikä albaanipoliitikkojen mukaan on ollut riittävän pitkä aika opettamaan valmiudet itsenäistymiseen.
He uskovat, että Yhdysvallat ja ainakin pääosa EU:n jäsenmaista tukisivat Kosovoa yksipuolisen itsenäistymisjulistuksen jälkeen, huolimatta Venäjän ja Serbian sekä Kosovon oman serbivähemmistön vastustuksesta.
Kansainväliset Nato-johtoiset YK-joukot ja Kosovon omat poliisi- ja turvallisuusjoukot turvaavat rauhan säilymistä alueella etnisten erimielisyyksien keskellä.
Kosovo odottaa joulukuuta erittäin jännittyneenä, mutta päällisin puolin rauhallisena.
"Meidän tehtävämme on julistaa Kosovo itsenäiseksi Ahtisaaren suunnitelman perusteella tämän vuoden aikana", sanoi Kosovon pääministeri Agim Ceku suomalaiselle toimittajaryhmälle perjantaina Pristinassa.
"Olemme olleet niin pitkään kärsivällisiä. On aika tunnustaa itsenäisyys. Jos menetämme tämän joulukuun 10. päivän antaman mahdollisuuden, koko itsenäistymisprosessin uskottavuus menee", Ceku perusteli.
Samalla kannalla on Kosovon presidentti Fatmir Sejdiu. Hänen mielestään Kosovon asema tulee ratkaista nopeasti joulukuun 10. päivän jälkeen. Tarkoista päivämääristä hän ei kuitenkaan suostu puhumaan.
"Pitäisi ymmärtää, että ainoa keino saada alueelle tasapaino, on itsenäisyys niin nopeasti kuin mahdollista", Sejdiu sanoi.
Marraskuun vaalit sekoittavat pakkaa
Kosovon korkeimman poliittisen nykyjohdon asema on lähiviikkoina mitattavana. Marraskuun 17. päivälle määrätyt vaalit ovat jääneet vähemmälle huomiolle kuin itsenäistymisprosessi, mutta ainakin pääministeri Cekun poliittinen ura katkeaa vaaleissa, ja seuraavasta presidentistä taas päättää marraskuussa valittava parlamentti.
Vaalien ei kuitenkaan uskota vaikuttavan Kosovon albaanien tai parlamentin mielipiteisiin alueen tulevaisuudesta.
Itsenäistymisjulistuksen antaminen kuuluu parlamentin päätäntävaltaan.
Kosovo otettiin YK:n hallintaan kahdeksan vuotta sitten, sodan jälkeen. Nato-johtoiset Kfor-joukot ovat olleet Kosovossa siitä lähtien, ja YK:n mittava Unmik-operaatio ja viime kuukausina myös EU:n projekti ovat rakentaneet demokraattista hallintoa ja valtion rakenteita entiseen kehittymättömään Serbian osaan.
Serbia ja Venäjä torjuivat Martti Ahtisaaren suunnitelman viime talvena, ja nyt sovintoa Serbian ja Kosovon välille etsivän troikan - YK:n, EU:n ja Venäjän edustajien - on määrä antaa raporttinsa YK:lle viimeistään joulukuun 10. päivänä.
Kahdesta miljoonasta kosovolaisesta valtaosa on itsenäistymistä kannattavia albaaneja. Kahdeksan prosentin serbivähemmistöstä huomattava osa on vastaan.
Kfor varautunut eri vaihtoehtoihin
Pääministeri Ceku ja presidentti Sejdiu uskovat molemmat Kosovoon rakennettuihin turvajärjestelmiin, kun ja jos alueen asemasta kytevät erimielisyydet uhkaavat leimahtaa.
Kysymykset sekä albaanien että serbien puolelta löytyvistä uusista puolisotilaallisista ryhmistä pääministeri Ceku ohittaa sanomalla, että niillä ei ole roolia itsenäistymisprosessissa ja että ne ovat osa ongelmaa, jota varten Kosovolla on nykyiset turvajärjestelmänsä.
Nato-johtoisissa YK:n Kfor-rauhanturvajoukoissa on Kosovossa tätä nykyä noin 15 000 turvaajaa. Suomalaisia heistä on 400.
Suomalaisten rauhanturvaajien kokemukset Kosovon viime kuukausilta ovat olleet lähinnä rauhanomaisia, vaikka ilmapiiri on jännittynyt ja loppusyksyä varten Kforissa on tehty tukku erilaisia varautumissuunnitelmia.
Tähän saakka ollut rauhallista
Suomen Kfor-sotilaiden komentajan Pekka Saariahon mukaan turvallisuustilanne on Kosovossa ollut hyvä.
"Vakavia etnisiä väkivallantekoja ei ole viime aikoina tapahtunut. Mitä on ollut, ovat lähinnä järjestäytyneen rikollisuuden välienselvittelyjä", Saariaho kertoi suomalaisen leirissä Camp Villessä Pristinan tuntumassa.
"Ilmapiiri on kuitenkin jännittynyt. Nähtäväksi jää, miten tilanne kehittyy, kun yhteysryhmän raportti tulee. Olemme varautuneet erilaisiin turvallisuustilanteisiin", Saariaho muotoili.
Hänen mukaansa Kfor-joukot tietävät nykyisin paikallisväestön tunnot. Vuonna 2004 Kosovossa leimahti niin, että väkivallanteot pääsivät yllättämään rauhanturvaajat.
Silloisista puutteista on yritetty ottaa oppia, ja tiedustelu ja yhteydenpito paikallisiin ihmisiin on nykyisin päivittäistä.