Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen työhuoneessa istui perjantaina iltapäivällä tyytyväinen mies. Presidentti Martti Ahtisaaren käsiin ojennetut terävät sakset olivat vähän aikaisemmin leikanneet poikki yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan uuden instituutin tiloja erottavan nauhan.
Suuremmissa ympyröissäkin on ollut menestystä. Kosovon itsenäisyysjulistus on tunnustettu lähes kautta maailman. YK:n Kosovo-erityisedustajan suunnitelma on edennyt alkuvaikeuksien jälkeen kuin kiskoilla.
"Kyllä, Kosovossa on mennyt juuri niin kuin olin esittänyt", Ahtisaari myöntää.
Ahtisaarta harmittaa vain se, että YK:n turvallisuusneuvosto sivuutettiin Kososo-asiassa Venäjän vastahangan vuoksi.
"Tämä johtaa vain siihen, että muutkin tärkeät jäsenmaat ryhtyvät miettimään, miksi ihmeessä kannattaa mitään asiaa viedä turvallisuusneuvostoon", Ahtisaari toteaa.
Kaikki ovat
erityistapauksia
Kosovon itsenäisyysjulistuksen jälkeen Venäjä on ryhtynyt vahvistamaan siteitään Georgiasta eroon pyristeleviin Abhasian ja Etelä-Ossetian alueisiin.
Ahtisaari huomauttaa kuitenkin, ettei mitään automatiikkaa ole olemassa. Kaikki konfliktit ovat hänen mielestään erityistapauksia.
"Abhasialla ei ole mitään tekemistä YK:n kanssa. Kosovo taas on ollut kahdeksan vuotta käytännössä YK:n protektoraatti", Ahtisaari muistuttaa.
Serbiallekin on jo pitkään ollut selvää, että Kosovo tulee itsenäistymään. Asiasta kerrottiin Belgradin johdolle Ahtisaaren mukaan jo alkuvuodesta 2006. Syyksi sanottiin yksityisessä viestissä presidentti Slobodan Milosevicin toimet Kosovossa.
Serbian poliittinen johto väistämätöntä vastaan, mutta kansan keskuudessa ajatukseen Kosovon menettämisestä on totuttu. Jo vuoden 2005 lopulla puolet serbeistä uskoi, että Kosovo oli menetetty.
"Ongelmana on se, että nykyinen niin sanottu demokraattinen johto ei ole sanonut selkeästi sanonut: Anteeksi, käyttäydyimme sopimattomasti", Martti Ahtisaari selvittää.
Reilu enemmistö serbeistä haluaisi maansa EU:n jäseneksi. EU:kin toivottaa Serbian tervetulleeksi, kunhan se täyttää tietyt ehdot.
Nobel siintää
haaveissa
Martti Ahtisaari ei vietä lokoisia eläkepäiviä. Hänen perustamansa Crisis Management Iniative -järjestö on osallistunut muun muassa Indonesian Aceh-konfliktin sovitteluun ja laatinut YK:lle selvityksen Irakin turvallisuustilanteesta.
Tässä viikonvaihteessa Irakin väestöryhmät neuvottelevat salaisessa paikassa Suomessa. Ahtisaari ei osallistu mitenkään neuvotteluihin, mutta CMI on hoitanut tapaamisen käytännön järjestelyt.
CMI:n uusimpiin hankkeisiin kuuluvat nuorisotyöllisyyden edistäminen Persianlahdella ja sisällissodasta toipuvan afrikkalaisen Liberian väestörekisterien kehittely. Myös eurooppalainen ulkopoliittinen yhdistys European Council of Foreign Relations kuuluu Ahtisaaren repertuaariin.
Rauhanmies on kahminut myös joukon palkintoja. Mutta yksi puuttuu: Nobel.
"Ei minulla tietystikään olisi mitään sitä vastaan jos norjalaiset kykenisivät siihen. Mutta huomionosoitus toiselle pohjoismaalaiselle näyttää olevan ylivoimainen kynnys", Ahtisaari sanoo alistuneesti.