Asiantuntijat ja monet läntisten hallitusten edustajat varoittivat jo Kosovon sodan aikana (1998-99), että päätös ryhtyä ilmaiskuihin Jugoslaviaa vastaan ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta saattaa synnyttää ennakkotapauksen.
Kun kaikki välitysyritykset epäonnistuivat, eikä YK:n turvallisuusneuvosto päässyt keskenään ratkaisuun, sotilasliitto Nato aloitti 24. maaliskuuta ilmaiskut Jugoslaviaa vastaan - ilman YK:n valtuutusta.
Nato katsoi tuolloin, että jo olemassa olevat turvallisuusneuvoston päätöslauselmat antoivat riittävän oikeudellisen perustan voimankäytölle.
Kosovon kriisin ratkaisussa merkittävässä osassa ollut presidentti Martti Ahtisaari arvioi sodan päättymisen jälkeen, että turvallisuusneuvoston toiminnassa syntyy ongelmia, kun pysyvien jäsenmaiden näkemykset siitä, mitä voidaan sallia tai mikä on jonkin maan sisäinen asia, eroavat niin paljon kuin Kosovo-kysymyksessä. Ajatuksia pysyvien jäsenmaiden veto-oikeuden rajoittamista Ahtisaari ei pidä realistisina.