Oman ulkonäön parantelu kirurgian keinoin kiinnostaa entistä useampaa. "Kauneuskirurgiasta keskustellaan nykyään herkästi esimerkiksi tutun kosmetologin kanssa", arvioi esteettiseen kirurgiaan erikoistuneen sairaala Siluetin plastiikkakirurgi Kai Lassila.
"Puheeksi nousevat ehkä tavallisimmat kasvoleikkaukset kuten yläluomienkorjaukset, kasvojen kohotukset, nenäleikkaukset tai kasvojen ihon hionnat. Nämä kaikkihan ovat aika lähellä myös kosmetologin työkenttää", Lassila sanoo.
Niin ikään kasvojen ryppyjen ja poimujen korjauksesta tai huulten paksuntamisesta saatetaan kysellä kosmetologin kommentteja, samoin kuin vaikkapa rasvaimusta tai rintojen suurennuksesta tai pienennyksestä, Lassila tietää.
Yhä yleisempää myös on, että kosmetologi ohjaa asiakkaansa plastiikkakirurgin pakeille tai järjestää hoitolaansa lääkärin siloittamaan hoidettavansa kasvojen uurteita esimerkiksi Restylane- tai Botox-pistoksilla.
Molempiin suuntiin
Vinkkaussuhde toimii myös toisin päin. Plastiikkakirurgi saattaa suositella esimerkiksi kasvoleikkauksessa olleelle potilaille kosmetologin antamaa lymfahoitoa. Käsin pehmeästi pumpaten annettava hoito edistää ihon imunesteen kiertoa ja nopeuttaa näin turvotusten häviämistä.
"Esimerkiksi minulla on ollut asiakkaita, jotka ovat hakeutuneet lymfahoitoon tällä tavoin kauneusleikkausten jälkeen. Mutta annan asiakkailleni lymfa- ja muita hoitoja myös ennen leikkauksia. Asiakkaat haluavat ylipäätään tietää kauneusleikkauksista", oululainen diplomikosmetologi Eila Heikkinen kauneuskeskus Lumikista kertoo.
Kauneuskirurgien ja kosmetologien yhteistyö ei ole uusi asia. Se alkoi jo 1970-luvun lopussa, kertoo tamperelaisen kauneus- ja lymfahoitola Petite Cabinetten yrittäjä Sirkka Timonen.
Ensimmäiset Timosen asiakkaat kävivät kauneusleikkauksissa 1976. Timonen oli myös vaikuttamassa kursseihin, joilla suomalaiskosmetologeja alettiin perehdyttää kirurgisiin toimenpiteisiin ja niiden yhteydessä tarvittaviin hoitoihin. Ensimmäiset tällaiset kurssit pidettiin 1970- ja 1980-lukujen taitteessa.
Tätä nykyä kosmetologeille ja kosmetologiopiskelijoille kursseja järjestää esimerkiksi sairaala Siluetti.
Sirkka Timonen arvioi, että vasta pieni osa Suomen kosmetologeista on perehtynyt ennen ja jälkeen kauneuskirurgian annettaviin hoitoihin.
"Mutta sen on pakko yleistyä", hän huomauttaa ja viittaa Yhdysvaltoihin. Siellä kauneuskirurgiasta uskalletaan puhua toisin kuin Suomessa.
Suomalainen kauneusleikkauksessa ollut potee tyypillisesti moraalista krapulaa, mitä on omiaan pahentamaan leikkauksen jälkeinen hirvittävä ulkonäkö, Timonen sanoo.
"Kauneusleikkauksessa ollut paranee huomattavasti nopeammin, kun hän saa oikeanlaiset hoidot ennen leikkausta ja mahdollisimman pian myös sen jälkeen", Sirkka Timonen painottaa.
"Voisi olla enemmänkin"
Suomen kosmetologien yhdistyksen toiminnanjohtaja Raili Koivukoski arvioi, että kosmetologien ja plastiikkakirurgien yhteistyö toimii ainakin pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Muun maan tilannetta hän ei tohdi arvailla.
Toiminnanjohtaja ei pidä järin järjestelmällisenä kosmetologien ja lääkäreiden nykyistä yhteistyötä. "Hyvä, että yhteistyötä ylipäätän tehdään - ja saisi sitä olla enemmänkin. Mutta tärkeää on, että molemmat pysyvät omalla tontillaan", Koivukoski painottaa.
Kosmetologin tontiksi hän määrittelee ihon pinnan hoidon.
Kosmetologien yhdistykseen kuuluu lähes 3 500 jäsentä, kun mukaan lasketaan myös alan opiskelijat. Jäsenistä noin 800 toimii hoitolayrittäjinä.